torstai 1. tammikuuta 2026

Häkellyttävän hyvä vuosi


Vuosi 2025 oli minulle suotuisa. Niin suotuisa, että jotenkin arastuttaa edes kirjoittaa siitä. Kuulostan kuitenkin omahyväiseltä, etuoikeutettua hyväosaista asemaani korostavalta leuhkijalta. Epäsuomalaiselta nyt vähintään. 

Mutta kun nyt vain on niin, että minulla oli ihan huippuhyvä vuosi, sekä työrintamalla että yksityiselämässä. Vuoteen mahtui paljon ihania matkoja, pieniä ja suuria onnistumisia sekä runsain mitoin hyvää arkea ja vain erittäin vähän huolta, murhetta ja ahdistusta. 


Minähän en tee uudenvuodenlupauksia tai -päätöksiä, koska en halua joutua soimaamaan itseäni niiden rikkomisesta. Sen sijaan mietin vuosille teemoja. (Joo, tiedän, käytännössä sama asia, mutta viestinnän ammattilaisena osaan manipuloida itseänikin sanavalinnoilla.) Viime vuodelle valitsin kaksi keskeistä teemaa: Ensinnäkin halusin katsoa vähemmän turhaa tyhmää TV-hömppää ja sen sijaan lukea enemmän kirjoja. Ja näin myös tein. Innostuin lukemaan esimerkiksi Seitsemän sisarta -sarjaa, johon olen kovasti mieltynyt. Toinen teema-ajatukseni oli kohentaa ranskan kielen taitoani opiskeluaikoina käytyjen peruskurssien jäljiltä, ja aloinkin treenata kieltä Duolingossa. Perisuomalaisen vaatimattomaan tapaan valitsin kylläkin aivan liian matalan aloitustason ja meinasin toden teolla turhautua jauhamaan kuukausi toisensa jälkeen, että olen kissa ja syön pizzaa, mutta siitä huolimatta jokapäiväinen putki on jatkunut katkeamattomana koko vuoden. 

Etukäteen valitsemieni teemojen lisäksi tulin vuoden aikana ottaneeksi käyttöön kaksi muutakin "projektia". On ollut pakko alistua tosiasioiden edessä ja todeta, että iän karttuessa on ihan pakko vähän miettiä, mitä sitä kitusiinsa tukkii, ellei halua uusia koko vaatevarastoaan säännöllisin väliajoin isompiin kokoihin. Päätin siis hieman vähentää hiilihydraatteja ruokavaliostani (kokonaan en niistä luovu – sitä ketokarppi-uskontoa on ihan yhtä turha tyrkyttää minulle kuin mitään muitakaan uskontoja) ja kuulostella vielä entistäkin tarkemmin, milloin välipalalle on oikeasti energiavajeen aiheuttama tarve ja milloin kyse on vain ajankuluksi tai tavan vuoksi syömisestä. Lisäksi olen yrittänyt pakottaa itseni juomaan enemmän nesteitä. Olen surullisen kuuluisa siitä, että tavallisen vesilasillisenkin juominen on minulle pitkä ja piinallinen prosessi, mutta olen urheasti käynyt niitä "nainen vastaan vichy" -taisteluja päivittäin. Ja näillä pienillä elämäntapamuutoksilla on totta tosiaan ollut ihan näkyvä vaikutus elämänlaatuuni! 


Elämänlaadusta puheen ollen, se otti huiman harppauksen parempaan suuntaan, kun tulin puolittain sattumalta liittyneeksi kuoroon. On ollut aivan ihanaa pitkästä aikaa laulaa muutenkin kuin yksin autossa! Haastavien stemmojen opettelu on tosin koetellut olematonta sietokykyäni sen suhteen, että kaikkea ei voi osata heti, mutta onhan se myös erinomaista aivojumppaa. Tekee hyvää vielä tässäkin iässä venytellä osaamisensa rajoja! 

Ja osaamisesta päästäänkin niihin suurimpiin onnistumisiin. Ne sijoittuvat työrintamalle. Olin pohjattoman onnellinen, kun sain kevätlukukauden ajaksi hypätä taas opettajan rooliin ja sain vieläpä opetettavakseni erityisen mieluisia kursseja. Jotenkin sain siitä ihan uutta virtaa myös väitöskirjatyöhöni. Se väitöskirjahan on kivireki, jota olen raahannut perässäni jo lähes kymmenen vuotta ja aika lailla inhonnut joka ainoaa askelta tällä matkalla. Mutta niin vain nyt on jotenkin kummasti päädytty sellaiseen tilanteeseen, että juuri ennen joulua lähetin ihan kokonaisen käsikirjoitusversion ohjaajilleni luettavaksi!!! Toki tässä on vielä pitkä matka rämmittävänä, ennen kuin se siitä ihan oikeasti väitöskirjaksi muuttuu, mutta olen nyt ainakin yhden ison etapin selvittänyt. Tästä hyvästä tunnen kuplivaa riemua ja, kyllä, ylpeyttäkin. Valmistui se Iisakin kirkkokin lopulta, ehkä minustakin tosiaan tulee tohtori! 



Niin, vuosi oli onnellinen. Minä olen onnellinen. Mitä nyt vähän huolestuttaa, että onko tästä nyt muuta suuntaa kuin alaspäin, tuleeko se karma nyt ottamaan omansa? Ja tulevalle vuodelle on tosi vaikea keksiä enää mitään uutta elämänlaadun kohotusprojektia, kun se laatu tuntuisi jo olevan aika lailla tapissaan. 


Että on tässä minullakin ongelmia! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Toivoisin, että voisit allekirjoittaa sanottavasi edes jonkinlaisella nimellä. Kiitos kommentistasi jo etukäteen!