tiistai 23. lokakuuta 2007

Matkalle mukaan

- Riittävästi vaatteita. Eri säihin soveltuvia vaatteita. Konservatiivisia tai cooleja riippuen siitä, kuinka monesta eri asiasta haluatkaan repiä mummisi kanssa pultit.
- Pitkää pinnaa. Ks. edellinen kohta.
- Uimapuku.
- Kärsivällisyyttä. Sukulaiset odottavat innolla tapaamistanne. Pikkumiehelle reissu on hieno elämys. Koko reissussa ei ole millään muotoa kyse sinusta.
- Kosmetiikkaa.
- Vielä pidempää pinnaa.
- Lapselle riittävästi vaatteita. Eri säihin soveltuvia vaatteita.
- Vähän lisää kärsivällisyyttä.
- Lapselle leluja, niin paljon kuin kyytiin mahtuu. Läppäri ja videoita.
- Mielenrauhaa. Tai edes kykyä teeskennellä sellaista.
- Lapsen koko lääkekaapin sisältö. Jos lapsi voi johonkin sairastua, hän sairastuu siihen takuulla juuri sukulointireissulla toisella puolen maata.
- Iloista mieltä. Kärpäspaperia, johon muiden hyvä mieli vierailusta tarttuu.
- Mummin synttärikortti. Muista tehdä se ensin. Osta paikan päältä kukkia.
- Optimismia, myönteistä asennetta.
- Ihan julmetusti talouspaperia tms. autoon siltä varalta, että lapsi laattaa heti alkumatkasta.

Me olemme perjantaina lähdössä iloiseen Itä-Suomeen rakkaita sukulaisiani tervehtimään. Ei muuten uskoisi, että he oikeasti ovat minulle ihan pohjattoman rakkaita. Pääsisiköhän vähemmällä, jos alkaisi stressata reissua vasta sitten kun se on ajankohtainen? Vai onkohan stressin määrä vakio ja näin ollen voi olla suorastaan fiksua jakaa se useammalle päivälle?

Ihan kivaa siitä tulee, erilaista kuin ennen. Kun emme tällä kertaa majoitu mummin luo, ei ainakaan ihan ympärivuorokautisesti tarvitse selitellä, miksi meillä ei taaskaan vieläkään edelleenkään ole nälkä, vaikka jo kymmenen minuuttia sitten viimeksi söimme. Tämä kannattaa ottaa huomioon, jos aiotte osallistua miähen perinteisesti järjestämään vedonlyöntiin siitä, kauanko kestää, ennen kuin minä ensimmäisen kerran räjähdän totaalisen päreiksi ja alan hyppiä mummilan seinille - yleensä voittoveikkaus on ollut jossain minuutin ja kolmen välillä, nyt aion tavoitella täyttä varttia. Noin. Katsokaa nyt, positiivista asennetta löytyy. Kyllä se siitä!

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Sä olet kyllä taitava...Mä en varmaan kestäisi minuuttiakaan. ;)

Koskas tuut kahville?