perjantai 20. elokuuta 2010

Määäää

[muokattu jälkikäteen - pahoittelen, että tässä yhteydessä häviää joitain kommentteja]

Kun muutkin, niin minäkin - täydet sata faktaa henkilöstä nimeltä me, myself eli I:

1. Olen antanut kertoa itselleni, että yksi ärsyttävimpiä ja vittumaisimpia luonteenpiirteitäni on ylenpalttinen järjestelmällisyys ja suunnitelmallisuus. Siksipä olen ajatellut nämäkin sata faktaa jäsennellä nätisti neljään kokonaisuuteen: ulkonäkö, luonteenpiirteet, historia ja mieltymykset. Tässä järjestyksessä. (Ja vähänkö olen rebel, heti ensimmäisessä kohdassa poikkesin omasta jäsentelystäni! Paskajäykkä my ass!)

2. Olen 168,4 cm pitkä. Käsittääkseni se on aika lähellä suomalaisen naisen keskipituutta.

3. Painoani en kerro. Ei sitä paljon ole, mutta pari kiloa enemmän kuin toivoisin. Joskin väitän, että niistäkin parista kilosta ainakin osa on lihasta.

4. Olen näin vanhoilla päivilläni innostunut jumppaamaan aika aktiivisesti, ja vaatimattomien tulosten ilmaannuttua pikku hiljaa näkyviin olen liikuttavan (typerän, ärsyttävän, naurettavan...) innostunut niistä mitättömistä lihaksentapaisistani.

5. Hauikseni ympärys on rentona 28, jännitettynä 31 cm. Kevyt Kike!

6. Kaikkein ylpein olen hartialihaksistani, mutta niitä en oikein osaa mitata.

7. Kengännumeroni on 39. Se on minusta liian iso. Olen saanut nuorempana kuulla riittävästi sutkauksia linjalla "seuraava koko viulukotelo" tai "hei kanootit on tuolla urheiluosaston puolella".

8. Kävin tänä kesänä kaksi kertaa poistattamassa säärikarvani sokeroinnin avulla. Se oli ihan ookoo juttu.

9. Omatoimisesti jaksan poistaa säärikarvojani ihan hävyttömän harvoin. (Uudenvuodenlupauksen paikka ehkä.)

10. Kulmakarvojani nypin ensimmäistä kertaa viime vuonna. (Uudenvuodenlupaus numero seuraava.)

11. Silmäni ovat harmaat.

12. En tajua, miksi niin usein tätä silmänväriä kutsutaan siniseksi.

13. Sain silmälasit parivuotiaana, sellaiset plusmerkkiset pullonpohjat.


14. En ollut kaunis lapsi!

15. Käytän plusmerkkisiä pullonpohjarillejä edelleen.

16. En ole kaunis aikuinen.

17. Kauneinta minussa ovat mielestäni ehkä kädet. Minulla on pitkät, hoikat, notkeat sormet ja ihan nätit kynnet.

18. En ole koskaan käynyt manikyyrissä.

19. Haluaisin kyllä manikyyriin. (Rakas joulupukki...)

20. Minulla on yksi hammas väärin päin suussa.

21. Minulla ei ole tatuointeja, koska en ole uskaltanut ottaa sellaista.

22. Jos uskaltaisin, ottaisin aurinko-aiheisen tatuoinnin johonkin etupuolelleni, niin että se aurinko sitten ikään kuin valaisisi tietäni.


23. Tukkani alkoi harmaantua vähän päälle parikymppisenä. Olin kai jossain muualla kun pigmenttiä jaettiin...

24. Sen, että olen skipannut pigmentinjakotilaisuuden, havaitsee totta vie myös ihostani, johon sopii erinomaisesti se vanhan laulun nimi, whiter shade of pale. Katsokaa vaikka (lomamatkalla otetussa kuvassa pigmentti-ihme-miäheni käsi ja minun vatsani; very good contrast):

25. Hitto että tämä olikin vaikeaa!

... ja sitten niitä luonteenpiirteitä...

26. Olen miäheni mielestä sopivasti hankala.

27. Olen syvästi kiitollinen miähestä, jolla on noin kieroutunut käsitys sopivasta.

30. Olen huomattavan kömpelö. *Tassuti-tassuti-kops-kolin-klonks-aiprrrrklstna...* on meillä hyvin yleinen ääniraita.

31. Miäheni mielestä kömpelyyteni on hellyttävää.

32. Olen syvästi kiitollinen miähestä, jolla on noin kieroutunut käsitys hellyttävyydestä.

33. Olen synesteetikko, eli näen äänteet ja numerot väreinä. Kolmonen on keltainen, keltainen on lempivärini, siksipä 33 on ihan suosikkinumeroni.

34. Minulla on kuulemma pelottava muisti. Voin kertoa murulleen, mitä tarjosin appivanhemmille lounaaksi, kun he vierailivat luonamme syksyllä 2007, tai toistaa sanantarkasti muiden henkilöiden käymiä keskusteluja, joita he eivät itse edes muista käyneensä.

35. Sen sijaan on ihan turha udella minulta, mikä päivä mahtaa olla. Jos harvinaisen hyvä tuuri käy, saatan tietää viikonpäivän, mutta päivämäärästä minulla ei takuulla ole hajuakaan. Tämä on myös syy siihen, että missaan läheisimpienkin ihmisten syntymäpäiviä ym. merkkipäiviä: kysyttäessä osaan kyllä kertoa, mikä heidän syntymäpäivänsä on, mutta kun olen autuaan tietämätön siitä, milloin kyseinen päivä koittaa.

36. Opin ja muistan tekemällä ja kokemalla, en lukemalla.

37. Olin koulussa hyvä kielissä, matematiikassa ja musiikissa - ja huono kaikissa ns. lukuaineissa. Myös yliopistossa alisuoritin kirjatentin toisensa jälkeen; siihen on syynsä, miksi valitsin alan, jonka opintoihin sisältyy enimmäkseen tekemällä oppimista ja erittäin vähän kirjatenttejä.

38. Olen raivostuttavuuteen asti päämäärätietoinen ja pitkäjänteinen. Minulle on itsestäänselvyys, että se mikä aloitetaan, tehdään myös loppuun. Ja lupaukset ja sopimukset ovat pyhiä, ne pidetään aina. Siksi en lupaa enkä sovi mitään, jos en ole täysin ehdottoman sataprosenttisen varma, että pystyn sen lupauksen tai sopimuksen myös pitämään.

39. Läpi sen kuuluisan harmaan kiven en kuitenkaan väkisin puske. Jos tuntuu tulevan seinä vastaan, peräännyn ja katson, pääsenkö siitä yli, ali tai ympäri, ja jos ei pääse, luovutan suosiolla enkä viitsi kovin pitkään päätäni siihen hakata.

40. Kaksi edellistä kohtaa eivät ole keskenään lainkaan niin pahasti ristiriidassa kuin voisi äkkiseltään kuvitella.

41. Piponi on keskimäärinkin vähintäänkin napakka, mutta joissain asioissa olen ihan rehellisesti nipo. Pokkani on koetuksella esimerkiksi silloin, jos minulle kaadetaan kuohuviiniä olutlasiin, vaikka siinä olisi kuoharilasikin vieressä. Olen etikettinatsi enkä ihan kamalasti edes ymmärrä hävetä sitä, vaikka kyllä ymmärränkin, ettei moisilla muotoseikoilla oikeasti ole mitään todellista merkitystä.

42. Ihailen vaatimattomia, rauhallisia ihmisiä. Siis sellaisia, jotka kyllä luontevasti jutustelevat tilanteessa kuin tilanteessa mutta eivät ole koko ajan suuna päänä tekemässä itseään tykö. Tahtoisin olla rauhallinen ja vaatimaton ihminen.

43. En ole rauhallinen ja vaatimaton ihminen. Aina, kun olen menossa uuteen tilanteeseen tai uusien ihmisten pariin, tolkutan itselleni etukäteen: "Nyt et sitten hölötä koko ajan, nyt olet kyllä hiljaa, muistat nyt sitten olla kälättämättä jatkuvasti, kuulitko, nyt kyllä..." - ja joka kerta epäonnistun yhtä surkeasti. Joskus jopa pystyn jonkin aikaa olemaan hissuksiin, mutta sitten saattaakin seurata entistä ärsyttävämpi ketsuppipulloefekti, kun vihdoin avaan sanaisen arkkuni ja kaikki se patoutunut hölötys pääsee purkautumaan.

44. Tiedän, että minun pitäisi vain hyväksyä ylenpalttinen puheliaisuuteni. Se on osa minua, sellainen minä vain olen, ja ne jotka minusta pitävät, pitävät minusta juuri tällaisena hölösuuna. Ja ne taas, jotka eivät pidä... no aina ei voi voittaa.

45. Minun on kohtuuttoman vaikea hyväksyä, että aina ei voi voittaa.

46. Olen aamuihminen. Herään luonnostani suhteellisen aikaisin ja työskentelen & touhustelen tehokkaimmin aamupäivällä. Arvostan kuitenkin kiireettömiä ja paineettomia aamuja.

47. Pitkästyn äärimmäisen herkästi. Sisällöttömyys ja yksitoikkoisuus turhauttavat minua suuresti, oli kyse sitten tyhjänpäiväisestä haahuilusta, liian usein tarjolla olevista samoista ruokalajeista tai liian pitkistä, liian vähän vaihtelevia elementtejä sisältävistä musiikkikappaleista.

48. Rutiinit ovat minulle tärkeitä. Mielestäni ne helpottavat elämää: kun tekee asioita aina jotakuinkin samassa järjestyksessä jotakuinkin samaan aikaan, niitä ei tarvitse erikseen miettiä, joten aivokapasiteettia ja energiaa säästyy tärkeisiin asioihin, kuten ihanuuden löytämiseen pienistäkin hetkistä.

49. Kaksi edellistä kohtaa eivät ole keskenään lainkaan niin pahasti ristiriidassa kuin voisi äkkiseltään kuvitella.

50. Ei tämä näköjään merkittävästi helpompaa ollut kuin edellisenkään satsin kokoon rääpiminen. Minussa on lukemattomia ominaisuuksia, mutta on näköjään kiitettävän haastavaa löytää edes 25 sellaista, jotka voisivat edes etäisesti jotakuta kiinnostaa.


...ja historiaa...


51. Minulla on sama syntymäpäivä kuin Michael Douglasilla ja Catherine Zeta-Jonesilla.

52. Lapsuudenkotini oli 60-luvun rintamamiestyyppinen talo, jonka alakertaa asuttivat mummini ja ukkini ja yläkertaa meidän perhe.

53. En ollut päivähoidossa vaan mummini hoiti minua.

54. Mummi ei paljon leikkipuistoista perustanut vaan kuljetti minua mukanaan omissa askareissaan - enimmäkseen bingossa. Olin reilusti alle kouluikäisenä jo melkoinen bingohai! (Joo, tämä ehkä selittää paljon...)

55. Kuten varmasti useimmat suomalaislapset, myös minä olen jäädyttänyt kieleni kiinni rautaan, kodin verannan kaiteeseen. Muistan vieläkin elävästi mummin huulipunanhajuisen kangasnenäliinan, jolla hän yritti tukahduttaa verenvuotoa irrotettuaan minut.

56. Ala-asteella kaikki tytöt fanittivat Dingoa - paitsi minä. Kaikki pojat fanittivat Kissiä. Minä sitten sanoin suosikkibändikseni Waspin, vaikka oikeasti tykkäsin kaikkein eniten Duran Duranista.

57. Kirjoitin ensimmäisen kirjani ala-asteen kolmannella luokalla, käsin ruutuvihkoon, ja kuvitin sen myös itse.

58. Toisen kirjani kirjoitin teini-iässä sähkökirjoituskoneella. Siinä ei ollut kuvia. Se käsikirjoitus on minulla tallessa edelleen, kiitos mummini, joka on useampaan kertaan pelastanut sen jätekuormasta.

59. Ala-asteen opettajani sanoi kolmannen luokan kevätjuhlassa vanhemmilleni, että "Tämä tyttö kyllä ihan varmasti vielä julkaisee kirjan!" Tämä opettaja on nyt jo edesmennyt, mutta jos joskus julkaisen kirjan, tulen omistamaan sen hänelle.

60. Noin kolmivuotiaasta alkaen halusin laulajaksi.

61. Haaveilin myös puutarhurin ammatista, koska tykkäsin kastella mummin pihakukkia.

62. Jo ennen kouluikää kuitenkin aloin tuntea vahvaa kutsumusta opettajan työhön.

63. Ensimmäinen yksityisoppilaani oli tuttavien koira, jota yritin opettaa lukemaan, mutta opinnot tyssäsivät alkuunsa, koska aapisena käyttämäni Yrjö-pakinakirjan Y oli sille jo liian vaikea äännettävä.

64. Suunnilleen ensimmäisen englannintunnin jälkeen tiesin, että vieraat kielet olisivat minun juttuni. Päätin siis ryhtyä kieltenopettajaksi.

65. Lukiossa aloin epäillä, että kielten opettaminen voisi olla vähän tylsää, koska jostain kumman syystä kaikki oppilaat eivät tuntuneet olevan kielten oppimisesta yhtä innostuneita kuin minä. Silti olin edelleen vakuuttunut siitä, että minusta tulisi kieliammattilainen.

66. Minusta tuli kieliammattilainen. Olen edelleen sitä mieltä, että se on minun juttuni.

67. Minusta tuli myös osa-aikaisesti tulevien kieliammattilaisten opettaja. Se ei olekaan yhtään tylsää.

68. Jossain vaiheessa harkitsin myös matkaoppaan työtä, koska rakastan matkailua.

69. En ole varma, mikä on ollut ensimmäinen ulkomaanmatkani. Ehkä Kolmårdenin-reissu ala-asteikäisenä, ellen sitten sitä ennen käynyt vanhempien kanssa Tallinnassa (se oli silloin muuten Neuvostoliittoa se).

70. Trip Advisor Travel Mapin mukaan olen käynyt 40 kaupungissa 23 maassa.

71. Olen matkoillani tehnyt läheistä tuttavuutta mm. papukaijoihin (herrajjumala että huusin lujaa, kun sellainen tyrkättiin päähäni valokuvausta varten!!!), kameliin, merileijonaan, tiikeriin, vesipuhveliin, norsuun, alligaattoriin ja aasiin.

72. Opin juomaan alkoholia ennen kuin kahvia. Molempia ennen täysi-ikäisyyttä.

73. Sain ajokortin läpäistyäni inssiajon toisella yrittämällä. Omasta mielestäni ajoin sillä toisella kertaa vielä huonommin kuin ekalla, mutta en valittanut.

74. Pidän edelleen ajokortin saamista yhtenä suurimmista saavutuksistani.

75. Levylaulajaksi pääsemistä ja oman kirjan julkaisemista pitäisin vielä suurempina saavutuksina - ne ovat varmaankin suurimpia unelmiani, aina vain ja edelleen.


...ja vielä ne kiistattomimmat totuudet, eli makuasiat:


76. Pidän monista tyttömäisistä jutuista, kuten nyt vaatteista ja kosmetiikasta ja shoppailusta.

77. Lempivaatemerkkini on Esprit. Tämä on jo ihan yleinen klishee. Jos minut jonain päivänä saa kiinni niin, ettei ylläni ole yhtäkään Esprit-merkkistä vaatekappaletta, se on jo aika hyvä saavutus. (Tänään muuten sattuu olemaan juurikin sellainen päivä!)

78. Kosmetiikkasuosikkini on Dior. Säännöllisesti yritän kokeilla muitakin (köh, kohtuullisemman hintaisia) tuotteita, mutta kun ei toimi niin ei.

79. Pidän myös monista äijämäisistä jutuista, kuten penkkiurheilusta - sekä jalkapallosta että jääkiekosta, jopa nyrkkeilystä ja vapaaottelusta (eli MMA:sta eli Ultimate Fightingista, jota ei pidä sekoittaa showpainiin, joka ei kyllä edes ole urheilua) ja vähän kaikesta siltä väliltä.

80. Tappara, ei Ilves. Ja sitten tietysti SaiPa.

81. Musiikki, se on vain kertakaikkiaan niin täydellisen autuaallisen ihana asia!

82. Ylivoimaisesti kaikkien aikojen kaikkien genrejen paras musiikkiteos on Sibeliuksen Finlandia.

83. Yleisesti ottaen pidän kuitenkin enemmän populaarimusiikista kuin klassisesta.

84. Kaikista paras bändi noinniinku isossa kuvassa on Metallica, siis kun huomioidaan ajankestävyys yms. aspekteja. Akuutissa mittakaavassa esim. Linkin Park pääsee kyllä tosi lähelle.

85. Kotimaisista ykkönen on Apulanta. Myös Apocalyptica ja Nightwishin uusi tuotanto osuu ja uppoaa.

86. Pidän myös kansanmusiikista, enemmän tai vähemmän popularisoituna. Tämä johtunee kansantanssitaustastani, jota kieltäydyn häpeilemästä. Värttinä, Sari Kaasinen - ja kyllä kuulkaa, ehdottomasti myös Lauri Tähkä! - saavat minut hyvin helposti hyvälle tuulelle.

87. Chisu, Anna Puu, Aarne Tenkanen yms. epämääräiset vonkujat ja volisijat eivät vain suostu menemään edes siitä toisesta korvasta sisään, eivät sitten mitenkään.

88. Rrrrakastan eläimiä, kaikkia eläimiä, mutta ylivoimaisesti eniten koiria. Olen aivan totaalisen koirakahjo! Ihan kuin pikkutyttö, edelleen pysähdyn paijaamaan jokaista vastaantulevaa luffea, jos vain omistaja antaa luvan.

89. Toisin kuin voisi ehkä luulla, en missään tapauksessa vihaa myöskään kissoja - minä vain pelkään tai vähintäänkin arastelen niitä aika lailla, koska ne ovat minun makuuni aika arvaamattomia.

90. En pidä lapsista (paitsi omastani tietysti). Niin tylyltä kuin se kuulostaakin. En ole koskaan pitänyt ja on hyvin epätodennäköistä, että tulisin koskaan pitämäänkään.

91. Lempiruokani on kunnon pippuripihvi.

92. Mitään, mikä on joskus asunut vedessä ja hengittänyt kiduksilla, en suostu suuhuni laittamaan.

93. Punaviiniä kiitos mielellään.

94. Valkoviiniä ei mieluiten ollenkaan kiitos.

95. Mumm demi-sec -samppanja on parhautta.

96. Otan ennemmin vaikka kahdet alkupalat tai isomman satsin pääruokaa kuin jälkiruokaa. En ole makean perään, mutta kunnon juustokakkua toki menee aina reilu palanen.

97. Pidän talvesta enemmän kuin kesästä.

98. Jään tolkuttoman helposti koukkuun mihin tahansa tosi-tv-ohjelmaan. Selviytyjät ja Amazing Race lienevät edes jollain tapaa salonkikelpoisia suosikeiksi, mutta minähän killitän myös Suurinta pudottajaa, Top Chefiä, Hell's Kitcheniä, Amerikan rankimpia duuneja... ja kyllä kuulkaa, myös Big Brotheria. Ehkä se on se keittiöpsyko minussa, johon moiset formaatit vetoavat?

99. Miesihanteeni (ulkonäön puolesta siis) on pienikokoinen ja vaalea, se klassinen tall dark and handsome ei koskaan ole vedonnut minuun. Paitsi sinä yhtenä alkukesän päivänä, kun ne ruskeat nappisilmät nauliutuivat minuun jostain sieltä lähemmäs 190 cm:n korkeudessa keikkuvan lähes mustan hiuspehkon alta. No poikkeus vahvistaa säännön, mutta ei kai sitä sääntöä muuttaa tarvitse vain siksi, että on mennyt sen poikkeuksen kanssa naimisiin?

100. Kyllä minä kaikesta huolimatta nyt olen melkein vähän pettynyt, kun pitää jo lopettaa.

7 kommenttia:

Tanja A kirjoitti...

Mä uskon erityisesti kohtaan 25, mutta uskon muidenkin kohtien olevan varsin paikansa pitäviä. :)

Careliana kirjoitti...

Helppohan sinun Tanja on uskoa, kun muutenkin tiedät, miltä näytän :-D! Mutta ihanaa kun kommentoit!

Tanja A kirjoitti...

Jännityksellä odotan jatko-osia, sillä niissä voi olla enemmän uutta. ;)

Timo Lampi kirjoitti...

Ei muuta ku nuamakuva kehii. ;D

Careliana kirjoitti...

Onhan täällä jo naamakuva esissä, melko tuorekin: http://careliana.blogspot.fi/2012/12/muistojen-matkassa.html

Hirnakka kirjoitti...

Tiiätkö niin tutulta kuulostit lukemani perusteella, että ollaan varmaan sukua.
Hyvänkokoinen patti sulla, naiselle sopii myös nätisti treenatut hartiat. Joka ikinen rytky näyttää paremmalta kun on ryhti ja hartiat.
Hauska tutustua, nyt vasta älysin tarkemmin perehtyä esittelyysi :D

Careliana kirjoitti...

Oi kiitos Hirnakka! Kiva kun kiinnitit huomioni tähänkin juttuun pitkästä aikaa - täytyykin vähän päivittää noita lukuja. On meinaan tullut pari senttiä lisää habaan, ja jopa pituuslukema osoittautui viimeisimmässä mittauksessa (40-vuotisneuvolassa) yllättäen oletettua suuremmaksi. Kasvua ikä kaikki, sano...