perjantai 17. syyskuuta 2010

Bioskaa

Yksi taloyhtiömuotoisen asumisen parhaista puolista on firman puolesta järjestetty jätehuolto. Meidänkin edellisessä kodissamme oli mukavasti tarjolla sekajätteen, biojätteen, paperin sekä pahvi- ja kartonkijätteen keräys, joita ainakin me tunnollisesti myös käytimme.

Omakotiasujalle on yleensä vakiona tarjolla tasan sekajätteen keräys (edellyttäen, että sen ymmärtää itse tilata), erityisten jätelajikkeiden loppusijoitus on omasta viitseliäisyydestä kiinni. Tämä asia mietitytti minua kovasti jo ennen muuttoa, ja kyselin, kartoittelin ja makustelin erilaisia vaihtoehtoja melko aktiivisesti. Kuulin, että tuossa lähikaupan pihassa oli ennen ollut monipuolinen jätepiste, ainakin kartongin-, metallin- ja lasinkeräys, mutta se oli siitä sitten poistettu. Myöhemmin kuulin todennäköisimmän syynkin poistolle: jäteastioiden sisältöä oli sen verran säännöllisesti käyty levittelemässä ympäriinsä ja jopa sytyttelemässä tuleen, että keräyspisteestä oli tullut kaupalle suoranainen riesa ja jopa turvallisuusriski. Voi elämä, joillain ei sitten parempaakaan tekemistä ole ollut. Mikä meitä ihmisiä oikein vaivaa?!?

On tuossa parinsadan metrin päässä sentään "kyläroskis", paperinkeräysloota ynnä muutama kuivajäteastia. Paperinkeräyspisteestä toki on paljon iloa, se kun on meille näppärästi markettimatkan varrellakin, mutta sitä en vielä ole keksinyt, mihin niitä sekajätepönttöjä oikein tarvitaan, kun joka taloudella sellainen omastakin takaa pihassa nököttää. No onpahan ainakin varapaikka, jos jostain syystä joskus oma roskis täyttyy yli äyräidensä ennen tyhjennyspäivää...

Minä niin kadehdin appivanhempia näissä jäteasioissa! Heillä tulee kaatopaikkajätettä ihan käsittämättömän vähän, kun kaiken palavan saa poltettua saunan uunissa (eikä ihan kyljessä ole naapureitakaan hajuhaitoista rutkuttamassa - ainakin täkäläisen aamulehden yleisönosastossa on säännöllisin väliajoin katkeraa nillitystä siitä, miten jotkut ruojat kehtaavatkin omakotialueilla käyttää takkojaan ja näin pilata kelpo naapureidensa päivän tai oikeastaan koko elämän sillä kamalalla savunhajulla, voi yhyy ja buhuu sentään, niitä on kuulkaa sellaisia umpiskutsissa nököttäviä korpimökkejäkin ihmiset rakkaat...), biojätteet kompostoidaan ja seutukunnalla toimii myös energiajätteen keräys, johon kelpaavat melkein kaikki sellaiset muovit ym. materiaalit, joita ei polttamalla voi hävittää.

Tällä seudulla ei energiajätettä ainakaan toistaiseksi kerätä, koska suunnitelmat polttolaitoksesta jumittavat valitus-vastavalituskierroksella. Sille nyt ei mitään voi, ja ymmärrän kyllä laitoksen vastustajienkin pointin jäterekkarallista ja muista alueellisista haitoista. Mutta biojäte nyt on sellainen asia, jolle jotain voi itse tehdä, ja sitä olenkin pähkäillyt kovasti.

Kompostorin hoitoa olemme seuranneet anoppilassa sen verran läheltä, että sen vaihtoehdon hylkäsimme aika lailla suoralta kädeltä. Tuntuu, että sitä saa olla koko ajan möyhimässä ja pöyhimässä, ja appisten mukaan se ei edes tuota varsinaisesti mullaksi laskettavaa ainesta, vaan tuotokset pitää vielä kuopata maahan jatkojalostumaan. Puhumattakaan siitä, että viime talven kaltaisilla pakkasilla todennäköisesti hyytyy paraskin pönttö. Totesimme miähen kanssa, että jos jopa huomattavan kokeneet, taitavat ja viitseliäät appivanhemmat ovat kompostorinsa kanssa helisemässä, ei meidän kannata moista harkitakaan - meillä ei varmasti kummallakaan olisi riittävää intoa, taitoa tai varsinkaan viitseliäisyyttä moisen kanssa pusata.

Ystävättäreni kertoi olevansa oikein tyytyväinen liityttyään kunnalliseen biojätteen keräykseen, ja se tuntui meillekin parhaalta vaihtoehdolta: vanha tuttu keräystapa, ja kustannuksetkin itse asiassa suorastaan yllättävän kohtuulliset. Päätin ensin hieman kysellä, olisiko näillä main jollakulla muulla jo biokeräyssopimus, johon voisimme liittyä - pienin valittavissa oleva jäteastia kun on 140 l ja tyhjennysväli on kesällä viikon, talvella kaksi, joten todennäköisesti ei kyllä meidän kahvinpuruillamme pönttö täyttymään ehdi. Kyselykierroksen tulokset olivat aika uskomattoman laihat.

- Tiedätkö, sattuuko täällä kellään olemaan kunnallista biojätteenkeräystä?
- Bi... mitäkeräystä?!?
- No siis että olisi erikseen biojäteastia, jonka kävisi roska-auto säännöllisesti tyhjentämässä niinku.
- Ööö notota en oo kyä moisesta ikinä kuullukaan... Jaa mutta hei on noilla yksillä se sellanen roskisjuttu, se, no, mikäsenyton, se sellanen mihin pannaan niitä roskia ja sitte se tekee niinku multaa...

Jepujee. Kulmakunnalla, jossa "kompostori" on tuntematon sana, lienee suhteellisen turhaa propagoida biokimpan puolesta. Päätin siis tilata keräyksen ihan omin päineni. Kunhan nyt ensin asetuimme taloksi. Eikä sitä tietysti kesäksi kannattanut vielä ottaa, kun olimme niin paljon reissussa, turha sitä on tyhjän tyhjentämisestä maksaa. Ja sitten syksyllä tuli sitä eskarin aloitusta ja kaikkee, ei siinä hässäkässä mitenkään muistanut eikä ehtinyt niin valtavia järjestelyitä tehdä.

Mutta nyt vihdoin sain aikaiseksi ottaa sen kapulan käteeni ja soittaa sen hurjan vaativan kahden minuutin puhelun. Nyt on siis biojätteenkeräys tilattu! Jonkin aikaa kuulemma kestää, ennen kuin pönttö pihaan ilmaantuu (tilasin pöntönkin jätehuollosta, tuleepa varmasti kerralla oikean kokoinen ja ihan paikalleen toimitettuna, vaikka olisi sen voinut itsekin jostain rautakaupasta haalia), mutta heti huomisella markettireissulla ajattelin päivittää keittiön roskisämpäritilanteen. Kyllä sitten kelpaa lajitella!

Ja kohtapa alkaa olla jo takanpolttokelitkin... sorppa vaan naapurit, ihan varkulla meinaan pahvit sun muut palavat roskat hävittää siinä makkaranpaiston lomassa. Olkaa hyvät ja virittäkää pyykkipoika nenäänne tarvittaessa - eihän siinä Kamalassa Katkussa kuitenkaan voi pyykkiäkään kuivattaa, vaikka se syysmyrskyssä ja räntäsateessa muuten olisikin niin ehdottoman mukavaa...

2 kommenttia:

Perheenäiti kirjoitti...

Tuosta jätteenpolttolaitoksesta tuli mieleeni. Asuimme aikaisemmin Hollannissa ja siellä isohkon kaupungin laitamalla teollisuusalueella oli jätteenpolttolaitos korkean piippunsa kanssa. Koskaan ikinä milloinkaan sieltä ei tullut minkäänlaista hajua. Rekkarallikin pyöri siellä teollisuusalueella ilman haittaa. Ja ne jotka kävivät laitoksella opastetulla kierroksella, olivat aivan vaikuttuneita ja yksikin sanoi, että käynnin jälkeen hän suorastaan ryhtyi kunnioittamaan roskia :-) Että minulle ei ihan oikeasti aukene miksi näitä laitoksia niin isoon ääneen vastustetaan Suomessa. Ovatkohan koskaan edes nähneet moista laitosta toiminnassa?

Sitten kun saatte bioastianne, niin ehkä joku muukin innostuu lajittelemaan biojätteen ja tulee kimppaan mukaan.

Terkut Italiasta!

Careliana kirjoitti...

Kiva saada uusi lukija, ja kommentit ilahduttavat aina valtavasti. Mukava tutustua, Perheenäiti!

Jätteistä ja niihin liittyvistä asenteista minulla olisi vaikka kuinka paljon jauhettavaa, yritän naputella aiheesta postauksen, jahka ehdin ja jaksan ja viitsin ja saan aikaiseksi...