keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Hyvää vuotta!

Joo sitä on nyt totisesti liikkeellä ihan joka puolella. Ensin se oli miähen veljen perheellä. Sitten anopilla. Sitten meidän muksulla. Ja seuraavaksi sitten minulla.

Vatsatauti. Tuo riesoista sietämättömin.

Vietin siis tämän vuoden ensimmäiset tunnit kylppärin lattialla maaten. Tauti iski tällä kertaa ihan hirveällä raivolla, enkä muista varmaan koskaan tunteneeni oloani yhtä kurjaksi. Aikaisempien potilaiden kokemuksesta tiesin kuitenkin, että hyvin todennäköisesti sitä kamaluutta kestäisi vain sen yhden päivän, joten eipä siinä muu auttanut kuin kärsiä vain niin urhoollisesti kuin mahdollista. Yllättäen löysinkin tilanteesta vaikka kuinka paljon positiivisiakin puolia:

+ Jos nyt vatsatauti oli pakko tänäkin talvena sairastaa, niin nytpä oli aika ihanteellinen ajankohta sille: Joulut on laitettu ja vietetty, samoin vuodenvaihteen muodollisuudet. Koska on yleinen vapaapäivä keskellä yleistä lomakautta, ei tarvitse huolehtia töistä eikä juuri muustakaan. Sohvannurkassa lojuminen olisi joka tapauksessa ollut aika korkealla päivän asialistalla.

+ Em. syystä myös miäs on kotona hoitamassa lasta ja koiraa - ja vähän minuakin.

+ Ihana lapseni osoittautui vallan loistavaksi hoitsuksi: kiikutti minulle oksuämpäriä, juotavaa, kuumemittaria, lääkettä, mitä milloinkin, kyseli säännöllisin väliajoin, kuinka voin, ja lohdutti parhaansa mukaan. Kömpi viereeni sängylle katsomaan American X-Factorin finaalia ja piti kädestäni kiinni - se auttoi varmasti enemmän kuin kaiken maailman osmosalit ja buranat yhteensä!

+ Ensi viikon miäs onkin työmatkalla, ja hänen poissaollessaan minä en pysty käymään jumpissa tavalliseen tapaani, mikä aina aiheuttaa ylimääräistä sumplimista ja harmistusta. Vaan nytpä ei tarvitse moisella päätään vaivata, kun takki on totaalisen tyhjä eikä minkäänlainen fyysinen rasitus tulisi kysymykseen muutenkaan. Saanpahan rauhassa kerätä voimiani ja palata sitten normaaliin jumppaohjelmaan taas viikon kuluttua. Sitä paitsi jumppasalilla on alkuvuodesta aina ihan sietämättömän ruuhkaista, kun kaikki uudenvuodenlupaajat rynnivät intopiukassa paikalle - ties vaikka jo viikossa sekin ryysis hieman helpottaisi... (Tosin huomautettakoon, että tietenkin liikuntaharrastuksen aloittaminen on aina hyvä päätös - ilman muuta kannustan kaikkia lähtemään jumppiin ja salille, jos se vain yhtään omalta jutulta tuntuu! Kyllä sopu sijaa antaa, nähdään siellä!)

+ Saivatpa joulukilot äkkilähdön!

+ Tällaisen startin jälkeen tämän vuoden kehityskäyrä ei voi olla mitään muuta kuin erittäin jyrkästi noususuuntainen!!!

Jepujee. Jos pystyn jopa vatsataudissa näkemään näin paljon myönteistä, selviän varmaan tulevasta vuodesta ihan kunnialla.

Huimasti parempaa vuotta teillekin kaikille!

1 kommentti:

Rillo kirjoitti...

Heitin sinua haasteella:

http://donaamarillo.blogspot.fi/2013/01/hyvan-mielen-haaste.html?showComment=1357415764676#c5579902115699985373