Toutainhan ei varsinaisesti mikään jalokala ole, mutta savustamalla noin isosta jötikästä saa jo ihan syömäkelpoisen. Meillä ei vain ollut savustusvälineitä. Miäs on jo jonkin aikaa harkinnut sähkösavustimen hankkimista, joten päätimme sitten sunnuntaina käydä sellaisen ostamassa. Samallahan voisimme katsella vähän parempia grillejäkin, minua varsinkaan se muutama vuosi sitten hankittu sähköparilapallogrillisysteemi ei koskaan oikein onnistunut voittamaan puolelleen.
Sunnuntaina siis lähdimme heti aamupäivästä savustinta hankkimaan, että kala ehdittäisiin sitten vielä savustaakin. Kaikkea-maan-ja-taivaan-väliltä-lähikaupassamme ei yllättäen ollutkaan sähkösavustimia, ja olimme lähteneet liikenteeseen sen verran aikaisin, etteivät muut kaupat vielä olleet auki. Keksimme sitten lähteä ajamaan ihan toiselle puolelle kaupunkia, siellä kun on se hyvä urheiluvälinekauppa, jossa on tosi hyvä valikoima edullisia kalastusvälineitä. Koska jos sellainen savustin nyt sitten hankittaisiin, niin pitäähän se varmistaa, että savustettavaa varmasti riittää jatkossakin! (Oikeasti, miähen suhtautuminen kalastusvälineisiin on samanlainen kuin minun näkemykseni kivoista koltuista tai pöytäliinoista: niitä ei koskaan ole tarpeeksi eikä niitä varsinkaan mitenkään voi olla liikaa.)
Saavuimme määränpäähämme sopivasti juuri sen verran ennen kahtatoista, että ehdimme lounastaa terveelliset ja täysipainoiset Mäkkäri-ateriat (sivumennen sanoen se CBO eli kana-pekoni-sipulihampurilainen tuotti valtaisan pettymyksen: se oli rutikuiva, suorastaan kurkkuun takertuva, enkä minä sitä sipuliakaan siitä onnistunut bongaamaan lainkaan). Ja sitten urheilukauppaan. Jossa oli muuten ihan mahtava valikoima ihan mahtavan edullisia jumppa- ja ulkoiluvaatteitakin! Siinä vaiheessa, kun perheen miespuoliset suuntasivat kassaa kohti mukanaan uusi onkivapa ja jokunen uistin, minä roikotin silmät loistaen yhtä jumppatoppia ja yksiä urheilurintaliivejä - ihan mieletön mäihä: juuri niitä minun ehdottomia suosikkiliivejäni oli tarjouksessa tasan yksi kappale, ja se sattui olemaan tasan minun kokoani! Kaiken kukkuraksi silmiini osui vielä oikein hyvässä tarjouksessa ollut ulkoilutakki, ja hyvään vauhtiin päästyäni ostaa päräytin sitten vielä senkin. Edellinen goretex-takkini on ostettu juuri pojan syntymän jälkeen eikä siinä sinänsä muuta vikaa ole kuin se että se on ihan kamalan ruma, muodoton raskas epämääräinen harmaa möykky; on kyllä ollut synnytyksenjälkeisillä hormoneilla varmasti jotain osuutta siihen ostopäätökseeni, muuten en kyllä voi ymmärtää, miksi olen ikinä sellaista reuhkaa edes kahta kertaa vilkaissut! No siitä tulee nyt sitten kalastustakki anoppilaan (Joo minäkin käyn joskus kalassa. Ehkä kerran vuodessa. Jos ihan armottomasti painostetaan tai vaihtoehtoisesti houkutellaan esim. Jägermaisterilla.)
Seuraava pysähdyspaikka oli sitten rautakauppa. Löysimme haluamamme savustimen oikopäätä, mutta koska vapaita myyjiä ei sattunut juuri sillä hetkellä olemaan näköpiirissä, hypistelimme ihan vähän niitä grillejäkin siinä sitten. Ja jotenkin siinä sitten kävi niin, että jonkin ajan kuluttua ähistelimme farmariautomme takakonttiin kolmen polttimon kaasugrilliä, kaasupulloa yms. tykötarpeita, ynnä tietenkin sitä savustinta. Juuri ja juuri mahduimme vielä itse sinne sekaan.
Jotta tulihan siinä yhdelle toutaimelle loppujen lopuksi hieman hintaa... Mutta kuulemma siitä tuli savustettuna sangen kelvollista (itsehän en kala-allergikkona tähän asiaan osaa mitään sanoa), joten ei mennyt vaivannäkö hukkaan. Ja ensi viikonloppuna sitten grillataan!
Tänään olen istuskellut tässä työpöytäni ääressä Ville Peltosen nimellä ja numerolla varustettu Suomen lätkäjoukkueen pelipaita ylläni, kokkaillut herkullista lasagnea, jota ei sitten eilen tehtykään kun ilmaantui muuta syötävää, ulkoiluttanut koiraa uudessa takissa, ja kohta pääsen jumppaan uusissa värmeissä. On niitä pöllömpiäkin maanantaipäiviä ollut!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti