perjantai 2. toukokuuta 2014

Vappu samalla vauhdilla

Arkikuvahaasteesta jäikin saman tien päälle tapa dokumentoida arkielämää valokuviin. Ja mikä ettei, olihan valokuvaamisen harjoittelu yksi niistä asioista, joita vuoden vaihtuessa en luvannut enkä päättänyt. Sitä paitsi olen ollut huomaavinani ylipäätään sellaista suuntausta, että ihmiset (varsinkin nuoremmat) tykkäävät tätä nykyä ennemmin katsella blogeista kuvia kuin tekstejä - onko se nyt sitten tätä kaikkimullehetinyt-javalmiiksipureskeltunakiitos-sukupolven juttua, että tarjotaan ja otetaan vastaan ennemmin se tuhannen sanan annos kertavilkaisulla kuvasta kuin vaivaudutaan paneutumaan ihan oikeista sanoista muodostuviin kokonaisuuksiin...

Niin tai näin, tässäpä nyt sitten olisi, kuvallinen katsaus meidän perheen vapusta:


 

Poika oppi itse sulkemaan ilmapallon solmulla. Tätä arvokasta taitoa piti sitten käyttääkin vähintään riittävästi.




Koira ei varsinaisesti innostunut vappuhattuun sonnustautumisesta. Heti kuvien räpsäisyn jälkeen puinkin hatun yhdelle ilmapallolle, jolle piirsin naaman ja tein serpentiinistä tukan. Hän ei kuitenkaan halunnut tulla kuvatuksi lainkaan.

Hurrrrrjat bileet vappuaattona: simaa ja Skibboa. Mukava perheen peli-ilta se oli. (Minä voitin, minä voitin, lälläslää...)


Ja koska vappuaatto ei tosiaan mennyt yhtään normi-iltaa pidemmäksi, ehdimme vapunpäivänä heti aamiaisaikaan näkötornille munkkikahveille. Ravitsevan rasva- ja sokeripommin päälle oli mukava verrytellä nousemalla rappusia myöten ylös torniin ihailemaan maisemia.

Jos te ulkopaikkakuntalaiset lukijani joskus pistäydytte Tampereella ja mietitte, mitäs nähtävää kaupungissa olisikaan, niin suosittelen todella lämpimästi tuota Pyynikin näkötornia - sieltäpä näette kertalaakista ihan koko kaupungin! Jäähän se korkeudessa tietysti Näsinneulasta rutkasti, mutta sympaattisuudessa ja aitoudessa päihittää kaupallisemman kilpailijansa ihan satanolla. Ja sitä paitsi ne munkit siellä ovat tosiaankin maailman parhaita (ei niissä oikeasti mitään sen ihmeellisempää ole kuin että ne tehdään siellä paikan päällä ja tarjotaan tupituoreina, lämpöisinä, tuoksuvina, päältä rapsakoina ja sisältä pehmoisina ja supersokerisina - mutta kaiken tämän ansiosta, toistan, ne tosiaankin ovat maailman parhaita!!!).

Tähän päättyy maksamaton mainoksemme. Kuin myös tämä vappuaiheinen blogikirjoituksemme. Eipä tässä muuta kuin toukokuuta!





3 kommenttia:

Nollavaimo kirjoitti...

Käyty ja allekirjoitan joka sanan ! Ehdottomasti maailman parhaimmat tyttömunkit ! :)

Careliana kirjoitti...

No ni-in! Viimeistään nyt sen kaikki uskoo, kun Nolliskin on kerta sitä mieltä! :D

Nollavaimo kirjoitti...

*hahahhah*