sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Viisuja veisataan taas

Ta-daa, luvassa on järjestyksessään toinen eli selvästi jo perinteinen viisuraportti. Tänä vuonna muistin jopa katsoa jo esikatselumaratonin (siitä muuten ripakopallinen irtopinnoja Cristal Snow'lle - hän osoittautuikin oikeasti teräväksi ja hauskaksi tyypiksi eikä ollut lainkaan niin väkinäinen ja teennäinen kuin muistelin/kuvittelin, ja hänhän sai jopa sen Ali Harakirin vaikuttamaan ihan ookoolta!) ja toisen semifinaalinkin, joten ihan silkkaan ensivaikutelmaan eivät näkemykseni tällä kertaa perustu. Mutta yhtä takuuvarmaa sataprosenttisen subjektiivista lätinää tämä tietysti silti on.

1. Ukraina - Mariya Yaremchuk:  Tick-Tock
Perus-matontamppausmusaa vuotoisesti ja inasen nuotin vierestä laulettuna. Taustalla tyyppi vetää kraka kaulassa oravanpyörää; asiayhteys heikohko. Mutta poliittista sympatiaa on tietysti ilmassa.

2. Valko-Venäjä – Teo: Cheesecake
Huonokin juustokakku on aika hyvää. Huono euroviisu on ihan järkyttävän huono.

3. Azerbaidžan - Dilara Kazimova: Start A Fire
 Milloin tämä laulu alkaa, joko tämä kohta alkaa, mihin tämä niinku huipentuu... aijaha, nyt se loppui.

4. Islanti – Pollapönk: No Prejudice
Ekat viisi sekuntia ja vikat viisi sekuntia menevät mukiin, siinä välissä tyyppiesimerkkiä siitä, miten kolmella soinnulla ei pötkitä järin pitkälle. Bad Religion tuskin liiemmin tutisee tossuissaan.

5. Norja - Carl Espen: Silent Storm
Kaunis laulu ja symppis mies. Ehkä inasen pliisu, mutta kuitenkin jo ensimmäisen kuuntelukerran jälkeen huomasin hyräileväni nimenomaan tätä kertsiä, ja tarttuvuushan on näissä geimeissä eittämättä plussaa. Kundi muuten laulaa finaalissa huomattavasti vahvemmin kuin semifinaalissa - ja niin vain jokunen ihokarva jo liikahtaa kohti pystyasentoa. Joo, on yksi suosikeistani

6. Romania - Paula Seling & OVI: Miracle
Ei tässä ole mitään ihmeellistä, pelkästään kornia ja siirappista ja muuten mautonta paitsi että väkisin väännetyn maku on vahva, ja sanoinko jo että kornia?

7. Armenia - Aram MP3: Not Alone
Armenian Chris Cornell. Tehosteet lupaavat kyllä vähän enemmän kuin musiikki antaa, mutta ei tämä nyt ihan susihuono ollut.

8. Montenegro - Sergej Ćetković: Moj Svijet
"Hei Venäjällä oli yhtenä vuonna Plushenko luistelemassa ja ne voitti! Kokeillaan samaa ja tyrkätään siihen sitte vaikka toi paikallinen Joel Hallikainen jotain jollottamaan, hyvä siitä tulee."

9. Puola - Donatan & Cleo: My Słowianie (We Are Slavic)
Tissitbosatkannutwau! Mutta peittääkö kaikki tämä daisarihype alleen sen tosiseikan, että biisi on käsittääkseni omassa genressään ihan kelpo yksilö? Tosin minuun tämä kyseinen genre (reggaetonrap) ei kyllä oikein kopsahda, mutta se nyt on makuasia.

10. Kreikka - Freaky Fortune feat. RiskyKidd: Rise Up
Hip hop ei ole minun juttuni, en kohonnut tällä renkutuksella sohvastani milliäkään.

11. Itävalta - Conchita Wurst: Rise Like a Phoenix
Upealla lauluäänellä esitetty, hieno, melodramaattinen, Bond-henkinen laulu. Väkisinkin käy vain mielessä, että jos kaveri vetäisisi saman viisun meikittä, tukka ponnarille suittuna ja frakki päällä (vrt. Tomi Metsäketo), hukkuisiko se massaan? Voittajasuosikkeja tämäkin, vaikka ei kyllä Dana Internationalin veroisen megahitin ainesta. Tai ehkä minä olen vain kade siitä sirosta uumasta.

12. Saksa – Elaiza: Is it right
Cristal Snow sen esikatselussa kiteytti: Joo täs on hanuri ja tää on sieltä. Ei lisättävää.

13. Ruotsi - Sanna Nielsen: Undo
Vahvaa osaamista. Hyvin sävelletty, hyvin tuotettu, hyvin laulettu. Miksi ruotsalaiset aina osaa? Ja käsittämättömän kapea uuma tälläkin artistilla muuten.

14. Ranska - TWIN TWIN: Moustache
En ole ranskalaisen ruoan ylin ystävä (ajatella, että kehtaan vielä myöntääkin sen) enkä näköjään ranskalaisen huumorinkaan. Ei uppoa.

15. Venäjä - Tolmachevy Sisters: Shine
Huikean identtiset kaksoset! Laulu vain on tyyppiesimerkki siitä, mitä saadaan kun panostetaan tuottamiseen enemmän kuin säveltämiseen.

16. Italia – Emma: La Mia Città
Ihan jännä, ei ainakaan perus-italoiskelmää. Mutta laulaakos tämä neito nyt vähän falskisti ja epävireisesti?

17. Slovenia - Tinkara Kovač: Round and round
Huilunsoittoa, paikalliskieltä, englantia - more is more. Mutta pakko sanoa, että ei tämä melodisesti ihan salkusta ole. Jostain syystä Balkanin maat ovat usein vedonneet minuun; liekö se slaavilainen melankolia sitten olisi joka jotenkin hipaisee?

18. Suomi – Softengine: Something Better
Suomen Coldplay. Vähän ränttätänttää minun makuuni, mutta paljon paljon huonompikin voisi olla! Pakko kyllä ihan ammattitaudin nimissä puuttua suomentajan näkemykseen lyriikasta: knowing nothing at all - tietäen siitä yhtään mitään?!? (tietämättä - lauseenvastikkeet 1.01 anyone..?)

19. Espanja - Ruth Lorenzo: Dancing in the rain
Ihan tyylikästä mutta ei erityisen mieleenpainuvaa. Esikatseluvideolla oli hieno tanssikoreografia, sitä olisi ehkä vähän kaivannut tähänkin taustalle.

20. Sveitsi – Sebalter: Hunter Of Stars
Tulee mieleen viimevuotinen Maltan strategia: "hymyillään vaan poskilihakset piukeina niin kaikille tulee hyvä mieli eikä kukaan huomaa ettei sen paremmin sävellyksessä, sanoituksessa kuin artistin laulutaidoissakaan ole hurraamista." Mutta kuinka ollakaan, tätäpä renkutusta olen itsekseni lällätellyt pitkin päivää - tarttuvuus, perhana.

21. Unkari - András Kállay-Saunders: Running
Järisyttävän rankka aihe tähän skeneen, jossa on kautta historian keskitytty paskomaan sateenkaaria ja hersyttämään maailmanrauhaa. Mutta biisi on oikeasti tosi hyvä, kuuntelisin kernaasti autoradiosta volat kaakossa!

22. Malta – Firelight: Coming Home
Hyväntuulista folk-countrya. Syvää etelää, heinäntuoksua ja pilvipoutaa. En ostaisi levyä, mutta on sitä paljon kurjempaakin kuultu!

23. Tanska – Basim: Cliche Love Song
Tanskan Robin svengaa kuin hirvi. Tarttuva, iloinen ja suhteellisen aidon oloinen renkutus, ei läheskään pahin klishee näissä karkeloissa!

24. Alankomaat - The Common Linnets: Calm After The Storm
Lisää folk-countryä ja syvää etelää, selvästikin nouseva genre. Vähän on kyllä pitkää siimaa ilman koukkuja tämä nimenomainen kipale.

25. San Marino - Valentina Monetta: Maybe (Forse)
Aikamatka takaisin 1980-luvun viisuihin. Tämä on niiiiin sitä itseään. Vaikka tuulikone ja modulaatio puuttuvatkin, tämä on silti ylivoimainen voittaja klishee-sarjassa!

26. Iso-Britannia – Molly: Children of the Universe
On tässä hetkensä. Hyvät ja huonot sellaiset. Mutta on tämä Molly sentään malttanut riisua jumpperin sitten esikatseluvideon kuvasusession.

Sellaista tänä vuonna. Jos veikata pitäisi, heittäisin voittajaksi Itävallan ja arvelisin Suomen sijoittuvan turvallisesti sinne 15. sijan vaisummalle puolelle. Mutta niin tai näin, kyllä musiikki vain on hieno asia, ja onpahan siitä moneksi!

2 kommenttia:

jalde kirjoitti...

Alankomaiden biisi kuulosti ihan Policen Every breath you takelta!

Careliana kirjoitti...

...paitsi että Every Breath You Take on hyvä biisi. No, ehkä yleisö tosiaan kuuli sitten sen niin vahvasti läpi, että äänesti tämän mitäänsanomattoman tekeleen ihan kärkisijoille. Ei jummarra. Nooh, voittajan sentään aavistin oikein, mutta en ehkä ihan vielä vaihda leipätyötäni meedion hommiin.