Säkenöivä Singapore

Keskustelu taksikuskin kanssa matkalla lentokentältä hotellille (lukijaystävällisyyden nimissä suomennettuna):

- Mistä te tulette?
- Suomesta.
- Suom... Mitvit?!? [meinaa ajaa tieltä] Kuinka kaukana se oikein on?!?
- Kaukana. Yli 11 tunnin lentomatkan päässä.
- Crrrazy people! Lennätte 11 tuntia vain päästäksenne tänne?!?
- Jjjep. Ja kuule hullummaksi menee: Olemme täällä vain viisi päivää ja sitten lennämme sen 11 tuntia takaisin.
- Crrrazy people. [miettii hetken, ilmeisesti yrittää löytää selityksen hulluudellemme] Oletteko ehkä häämatkalla?
- Voi ehei, mehän olemme olleet naimisissa jo 13 vuotta.
[Ehkä kuski luuli minun sanoneen 30 vuotta, tiedä häntä, mutta haluan uskoa että hän kuuli ihan oikein]
- Mitvit?!? 13 vuotta?!? Ei ole mahdollista, tehän olette niin nuoria!!!
[Voi kyllä, herran juomaraha nousi juuri merkittävästi]
- No mutta, tepä olette onnekkaita - 13 vuotta naimisissa ja olette edelleen kuin häämatkalla.


Kyllä, onnekkaita olemme, kun pääsimme tutustumaan tuohon kiehtovaan kaukaiseen paikkaan!

Singapore on saarelle sijoittuva kaupunkivaltio ja yksi maailman tiheimmin asuttuja paikkoja. Tästä huolimatta kaupunki ei suinkaan ole yleisilmeeltään betoniviidakko vaan huomattavan vehreä ja vesistöjen raikastama paikka. Sellainen, jossa suomalaisen sielu lepää.

Tehokasta maisemointia

Ainakin tämän yhden nimenomaisen urbaanin kermapersesuomalaisen. Singaporehan tunnetaan vauraudestaan ja lähes neuroottisuutta hipovasta siisteydestään. Kyllä, se on juuri se maa, jossa saa sakot mm. purukumin hallussapidosta. Ja lukuisista muistakin rikkeistä, kuten durian-hedelmien kujettamisesta julkisilla paikoilla. Kyseiset karvaperunat kieltämättä löyhkäävät sangen messevältä, mutta silti niitä myydään lähes joka kulmalla. Se ei meille oikein valjennut, kuinka paikalliset sitten saavat vietyä niitä kotiinsa - ja miksi niitä edes pitäisi kenenkään syötäväkseen viedä, vaikka niiden maussa ei kuulemma mitään vikaa olekaan. Omanlaisensa paikallinen kuriositeetti tämäkin.

Have a nice day, have a durian

Ja sehän on melko yleismaailmallinen totuus, että yleinen vauraus ja siisteys tuppaa korreloida korkean hintatason kanssa. Ainakin Singaporessa tämä yhtälö todellakin pätee. Varsinkin ruoan ja juoman hinnat ovat sellaisissa lukemissa, että siinä jopa urbaanin kermapersesuomalaisen silmät pyörähtävät muutaman ylimääräisen kierroksen, kun laskua tuijottaa. Esimerkiksi yhdestä oluesta ja yhdestä siideristä saa järjestään pulittaa yhteensä kolmisenkymmentä euroa, ja kahden hengen ruokaravintolalaskukin nousee auttamatta lähemmäs sataa kuin viittäkymmentä euroa. Tosin erinomainen vaihtoehto ovat ns. food courtit tai food streetit, pienten kokkailukojujen ryhmittymät, joista saa erittäin maukasta, aidon paikallista ruokaa jos jonkinlaiseen makuun erittäin edulliseen hintaan (alle kympillä).

Mutta jos syöminen ja juominen onkin Singaporessa tyyristä lystiä, niin nähtävyyksien ja aktiviteettien hinnat vastaavasti yllättävät kohtuullisuudellaan: pääsylippujen hintataso on yleisesti alle 30 euron luokkaa. Ja mehän sitten katselimme niitä nähtävyyksiä ihan koko rahan edestä!

Singapore Flyer

Maailman suurin näköalamaailmanpyörä. Ihanasti ilmastoidusta kopista näkee hyvällä säällä yli koko kaupungin ja pitkälle naapurimaan puolelle (mikä ei ehkä ole ihan niin ihmeellinen juttu kuin miltä se ensi alkuun saattaa kuulostaa, kun muistetaan, että koko Singaporen valtion halkaisija on nelisenkymmentä kilometriä). Ehdottomasti kokemisen arvoinen kierros!

Singapore Flyerista nähtyä

Singapore Zoo

Singaporessa on paljon suuria eläinaiheisia kohteita: eläintarha, jossa on myös erillinen yösafari-alue sekä river safari -osio, lintupuisto, akvaariumi... Me valitsimme yhdistelmälipun, jolla pääsi tavalliseen eläintarhaan, yösafarille sekä River Safariin.

Yösafari tarjoaa hienon mahdollisuuden ihastella yöaktiivisia eläimiä. Safarilla kulkee opastettu kiertoajelu, jolta käsin näkee suurimman osan eläimistä, mutta alueella on myös useita kävelyreittejä. Oli kieltämättä aika koskettava elämys käppäillä pimeässä trooppisessa metsäympäristössä hyeenojen naurua ja leijonien urahtelua kuulostellen. Kaiken kaikkiaan yösafari oli ehkä kuitenkin hienoinen pettymys. Eivät ne isot kissat näköjään pimeässäkään liiemmin esiinny, aika samaan tapaan röhnöttivät mikä missäkin kallionkupeessa kuin päivisinkin. Myöskään valokuvamuistoja ei safarilta juurikaan kertynyt, koska salamavalon käyttö on siellä kiellettyä (tosikuvaajat varustautukoot siis kolmijalalla). Yösafarin parasta antia oli kukapa muukaan kuin ikisuosikkini tapiiri.

River Safari sen sijaan oli aivan mahtava! Oli hienoja kaloja, kilpikonnia, tapiirejakin taas - ja pandoja. Tarvitseeko enempää sanoa? Siinä panda-aitauksen vieressä onnesta hönkäillessäni tuumin hiljaa mielessäni, että ai mikä 11 tunnin lento, mikä jet lag, mitkä parinkympin siiderit - kyllä, tänne kannatti ehdottomasti tulla!!!

Kyllä minäkin lopulta maltoin pandojen luota matkaani jatkaa vielä varsinaisen eläintarhan puolelle. Siinä vaiheessa päivää aloimme kuitenkin olla jo aika väsyneitä, joten teimme hieman typistetyn kierroksen keskittyen erityisesti Australian eläimistöön.

Opin esimerkiksi, että eipä se tuo koalakaan ihan Nooan penaalin terävin kynä taida olla. On sitten päättänyt ottaa pääasialliseksi ravinnonlähteekseen eukalyptuksen, joka on ravintoarvoiltaan sangen köyhä ja vieläpä myrkyllinen kasvi. Siksi siis koalat nukkuvat suurimman osan ajastaan: ne eivät saa ravinnostaan juurikaan energiaa, ja sekin vähä, minkä siitä saa, kuluu suurimmalta osin siitä ravinnosta saatavan myrkyn hajottamiseen elimistössä. Okei... no, kukin tavallaan. Söpöjähän koalat kyllä ovat kuin mitkäkin!

Raffles Hotel

Tämä viehättävä siirtomaa-aikainen hotelli on Singapore-turistin must-listalla siitä syystä, että juuri tämän hotellin baarissa on vuonna 1915 kehitetty kuuluisa drinkki Singapore Sling, ja kyseisessä baarissa näitä drinkkejä myöskin edelleen tarjoillaan täysin alkuperäisen reseptin mukaan tehtyinä. 

Myös baarin sisustus on pidetty mahdollisimman autenttisena, ja kyllähän siellä istuskellessa kieltämättä pystyi sielunsa silmin näkemään siirtomaaherrat pasteeraamassa khakinvärisissä pussihousuissaan ja paikalliset leidit punastelemassa rimpsuisten päivänvarjojensa alla... Drinksu muuten maksoi n. 25 euroa, mutta onneksi se sentään makunsa puolesta kelpasi juotavaksi ihan kakistelematta.

Gardens by the Bay

Alussa mainittu taksikuski (joka taisi olla melkoinen persoona) totesi kaupungin halki ajaessamme: "On yksi ainoa paikka, joka teidän täällä täytyy nähdä, ja se on Gardens by the Bay. Kaikki muu täällä nyt on ihan sitä yhtä ja samaa, mutta se on aivan mahtava paikka!"

Gardens by the Bay on valtava puutarha/puisto, jossa on kaksi suurta kasvihuonetta (ks. alussa olevan ilmakuvan vasemmassa alareunassa näkyvä "kupla") sekä yleistä puistoaluetta. Me emme lopulta ehtineet päväsaikaan puistoon tutustua, mutta ainakin pimeän aikaan alue tarjosi aivan huikean elämyksen.

Elävien kasvien lisäksi Gardens by the Bayssa on ns. super tree -rakennelmia, suuria puun muotoisia kehikkoja, jotka ilta-aikaan valaistaan upein värein ja joissa lisäksi määräajoin toteutetaan musiikkia ja valoja yhdistävä show.

Jo metroasemalta puistoon johtavan sillan ylitys oli salvata hengen ja pakahduttaa onnesta. Kaupunki iltavaloissaan on aivan uskomattoman upea näky!

Ja kun itse puisto avautui silmien eteen, fiilis oli surrealistinen. Aivan kuin olisi astunut scifi-elokuvaan! Minähän en itse asiassa edes pidä scifistä, mutta se hetki, se tunne, se näkymä... se oli yksi voimakkaimmin koskettaneista kokemuksistani ikinä!

Yksi Singaporen-loman kulkuun merkittävästi vaikuttava tekijä on sää. Singapore sijaitsee lähes päiväntasaajalla, trooppisen ilmaston alueella, mikä tarkoittaa sitä, että lämpötila pysyttelee käytännössä ympäri vuorokauden 30 asteen tietämissä ja ilmankosteus korkeissa lukemissa. Kosteudesta johtuen auringon porotuksesta ei välttämättä pääse nauttimaan / joudu kärsimään, vaan sää on usein pilvinen ja sadekuuroja tulee paljon. Mekin hankimme ensi töiksemme sateenvarjot, mutta loppujen lopuksi niitä ei tarvinnut koko loman aikana edes avata. Sateisempina hetkinä pitäydyimme sisätiloissa, esimerkiksi ostoskeskuksissa. Myös vaatteiden yms. ostosten hinnat ovat yleisesti vähintäänkin Suomen tasolla, mutta me satuimme onneksemme paikalle juuri paikallisen kausialen aikaan, joten löysin itselleni muutaman oikein kivan vaatekappaleen oikein kohtuulliseen hintaan. Varsinaiseksi shoppailijan paratiisiksi en kuitenkaan Singaporea nimittäisi.

Sattumoisin juuri meidän lomamme aikaan Singaporessa oli myöskin meneillään suuri urheilutapahtuma, South East Asian Games, lajivalikoimaltaan lähes olympialaisten veroinen tapahtuma Kaakkois-Aasian maille. Urheiluhullu miäheni halusi tietenkin kokea myös paikallisen urheilujuhlan tuntua, ja vanhana lippuvelhona hän onnistui kuin onnistuikin haalimaan meille tiketit kisojen jalkapallon loppuotteluun. Nekin tiketit muuten maksoivat parikymmentä euroa kappale - missähän hinnoissa esim. EM-lopputurnauksen liput ovat..? Loppuottelussa olivat vastakkain Thaimaa ja Myanmar. En ollut koskaan ennen tavannutkaan ketään myanmarilaista, mutta nytpä tuli sekin epäkohta korjattua sangen perusteellisesti. Siinä maassa suhtaudutaan jalkapalloon selvästikin hyvin intohimoisesti. Stadionilla oli varmaan puoli Myanmaria ja serkut päälle, ja meno ja meininki sen mukainen. Kyllä olisi suomalaisilla urheilufaneilla paljon opittavaa tunnelman luomisessa... Itse ottelu päättyi lopulta Thaimaan voittoon 3-0, ja tällaiselle täysin ulkopuoliselle ei-niin-intohimoiselle futisfanillekin se oli kieltämättä tosi hieno elämys!

Viimeisen lomapäivämme päätimme käyttää Sentosan saarella sijaitsevassa Universal Studios -huvipuistossa. Minä podin huonoa omaatuntoa siitä, että menimme moiseen kohteeseen ilman poikaa, mutta puistoa kierrellessä syyllisyydentunto hieman helpotti. Puisto ei vetänyt vertoja Orlandossa sijaitsevalle esikuvalleen, vaikka toki ihan kiva ja asianmukaisesti toteutettu olikin. Ja vaikka laitteiden joukossa oli myös helmiä (kuten jo Orlandosta meille tuttu Transformers 5D -seikkailu), monet vemputtimet olivat sangen vaatimattomia. Lisäksi jonot olivat pitkiä ja jonotustilat monin paikoin huonosti ilmastoituja. Puistopäivän kruunasi juuri ennen poislähtöämme ilmaantunut tilaisuus poseerata valokuvassa itsensä Kung Fu Pandan, Pon, kanssa.

Kokonaisuutena Singapore oli mielestäni ehdottomasti näkemisen ja kokemisen arvoinen paikka. Varsinkin pidempään Aasian-turneeseen se kannattaa ehdottomasti sisällyttää yhtenä pysäkkinä, mutta varta vasten sinne lentäminen voi kyllä monesta tuntua ylimitoitetulta. Henkilökohtaisesti lankesin ehkä ylimitoitettujen ennakko-odotusten ansaan. Toki nautin kaupungista ja olostani siellä aivan valtavasti, mutta on ehkä hieman kiikun kaakun, nouseeko se matkakohteiden Top 5 -listalleni.

Kyllä minä luulen että se nousee.

Iltaelämän keskus Clarke Quay
(tumpelokuvaaja yrittänyt leikkiä valotusajalla)