Kuten nyt superkesyt sorsanpoikaset.
Hei, ihmisiä rannassa! Varmaan antavat leipää! ÄKKIÄ SINNE!!! Kukaeka?
Mitenniin sulla ei just nyt oo leipää mulle..?
No mee hakemaan sitä leipää, saunalla sitä on, kyllä me tiedetään. Me ootetaan tässä kyllä.
Kerran kesässä minä osallistun armaan aiviopuolisoni lempiharrastukseen. Kihlajaisvuosipäivän kunniaksi tai jotain. Vaikka sitten olisi 7 astetta lämmintä ja sataisi rakeita.
Oli pakko käydä välillä rannassa hakemassa sadevaatteet päälle, ja sehän auttoi heti.
Rankkasateen jälkeen (ennen seuraavaa) saatiin ihastella erikoisleveää sateenkaarta.
Eikä sitä tyhjän takia koiranilmassa järvellä killuttu. Niin irtosi kilon kala kuin hauki kaislikosta!
Ylivoimaisesti suurimman vaikutuksen tekivät kuitenkin nämä luomuruohonleikkurit.
Moi, määäää oon lammas, kukas sää oot?
Ja mitäs siinä tölläät, etkö leipääkään tuonut?
Mullon kaks viikkoo ikää ja otsassa sontaa ja määää oon vastustamaton!
Mitä oppi kaupunkilaistyttö maalaiselämästä tänä juhannuksena? Aina kannattaa olla leipää taskussa.
1 kommentti:
Leivän leivontaan tai kaupaan varmistamaan leipä jo ensi juhannukseksi ;)
Lähetä kommentti