Viisuennakko

Minä vietän tänä(kin) vuonna viisuvalvojaisia oikein ystävän seurassa, joten jotakuinkin perinteisen liveseurannan sijaan naputtelenkin tällä kertaa viisuennakon! 

Näkemykseni perustuvat ennen kaikkea semifinaaleissa näkemiini live-esityksiin, paitsi tietysti niiden maiden osalta, jotka eivät ole livenä vielä esiintyneet. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että useimmitenhan biisi on ihan eri eläin livenä ja videolla - tosin osittain myös siitä, että en ole niitä videoversioita tullut edes katsoneeksi. Nyt katson taustalla muistini virkistämiseksi.

1. Tšekki: We Are Domi – Lights Off

Laulaja on Dominik Hasekin tytär. Se onkin ainoa mieleenpainuva asia tässä esityksessä.

2. Romania: WRS – Llámame

Espanjalaista härkätaistelutunnelmaa romanialaisittain. Täysin sarvetonta, tai suoraan suomeksi sanottuna munatonta. Ehkä tämän vuoden käsittämättömin jatkoon pääsijä.

3. Portugali: MARO – Saudade, Saudade

Portugalin Harmony Sisters. Kyllähän tasokas moniääninen laulu meitsiin aina tehoaa. Tässä on jotain ihanaa rauhaa, ja kehämuodostelma tehostaa vaikutelmaa entisestään.

4. Suomi: The Rasmus – Jezebel

Minähän työssäni opetan myös äänenkäyttöä ja puhetekniikkaa, ja olen itse asiassa käyttänyt Lauri Ylösen laulutekniikkaa esimerkkinä siitä, kuinka kaikki mahdollinen tehdään väärin: koko keho on kireä kuin viulunkieli, myös joka ikinen kasvojen lihas äärimmilleen jännittynyt, kurkunpää niin ylhäällä, että uhkaa varmaan pullahtaa nenästä ulos, mutta suuta auotaan hyvin säästeliäästi. Tästä huolimatta the Rasmuksen saundi on kokonaisuutena minusta parhaimmillaan oikeinkin toimiva, ja tämä biisihän on oikeasti ihan kelpo kamaa. Mahkuja kympin sakkiin.

5. Sveitsi: Marius Bear – Boys Do Cry

Tässä on sitä rauhaa liiankin kanssa minun makuuni. Meinaa uni tulla. Jään miettimään kahta asiaa: 1) Onko näillä vahingossa jäänyt metronomi puolelle tempolle (tämä olisi laahaava tuplanopeudellakin!) ja 2) Miksi tuolla kundilla on noin monta numeroa liian iso rotsi?

6. Ranska: Alvan & Ahez – Fulenn

Itämaisia viboja ja puuduttavaa matontamppausbiittiä. Tykkään tuosta pikku kiljahduksesta parissa välissä. Muuten jää vähän piippuun tämä pläjäys.

7. Norja: Subwoolfer – Give That Wolf a Banana

Ikuisena runotyttönä toki osaan arvostaa syvällistä sanoitusta! Kun vedetään överiksi, voisi vetää vielä enemmän överiksi, mutta onhan tämä viihdyttävä.

8. Armenia: Rosa Linn – Snap

Minun muistikuvieni mukaan Armeniasta tulee yleensä hajutonta ja mautonta matontamppausta, mutta tämä on sentään ihan aitoa musiikkia. Ei kylläkään sellaista musiikkia, josta minä liiemmin pitäisin, mutta hyvä yritys kuitenkin.

9. Italia: Mahmood & BLANCO – Brividi

Taidokasta laulua, stemmojakin, mutta ei ihan mene ihon alle. Ehkä livenä koskettaa enemmän?

10. Espanja: Chanel – SloMo

Latinodisco. Paljon sanoja - boom boom - paljon sanoja - zoom zoom - pepun keikutusta. Syvä huokaus.

11. Alankomaat: S10 – De Diepte

Tätä on kehuttu, erityisesti siitä, että lauletaan kansalliskielellä. Niinno, tadadada dadadaa, huu-uuu, haa-aaa... Voi kun tämäkin on minun makuuni auttamattoman tylsä ja pliisu viisu.

12. Ukraina: Kalush Orchestra – Stefania

Lainaus somekeskustelusta: "Ukrainahan nämä viisut tänä vuonna voittaa; hyvä ettei ihan paskalla biisillä sentään voita." Minuun vetoavat erityisesti kansanlauluosuudet, vähempikin räppi riittäisi. Pillisoolot ovat parhaita kohtia - siis soittaako tuo tyyppi oikeasti yhdellä kädellä vai onko se pilli vain rekvisiittana? Tykkään aidosti, ilman sympatialisääkin.

13. Saksa: Malik Harris – Rockstars

Laadukkaasti tehty ja tuotettu kappale, laulajalla on kiva ääni. Jotenkin vain kovin geneerinen, tällaisia putkahtelee Ameriikassa markkinoille useita päivässä. Mutta onhan sille syynsä, että tällaisille riittää markkinoita - kyllähän tätä kuuntelee.

14. Liettua: Monika Liu – Sentimentai

Tämä on niin vahvasti ranskalainen kappale, että minä oikeasti luulin ensi kuulemalta esityskieltä ranskaksi! Noloa kieli-ihmiseltä... No niin tai näin, tämä kieli-ihminen ei valitettavasti tykkää ranskalaisesta musiikista, joten minusta parasta esityksessä on leidin ihana iltapuku. Propseja aitoudesta kuitenkin.

15. Azerbaidžan: Nadir Rustamli – Fade To Black

Tykkään laulajan äänestä ihan hurjasti! Biisihän edustaa näissä viisuissa jossain määrin muodikasta ylihidas miesballadi -kategoriaa, mutta tuo pieni raspi pelastaa paljon.

16. Belgia: Jérémie Makiese – Miss You

Laadukkaasti tehty ja tuotettu kappale, laulajalla on kiva ääni. Jotenkin vain kovin geneerinen, tällaisia putkahtelee Ameriikassa markkinoille useita päivässä. Ehh... olikos tässä nyt jotain tuttua? Propseja jousista kuitenkin.

17. Kreikka: Amanda Georgiadi Tenfjord – Die Together

Kreikasta on vuosi toisensa jälkeen lähetetty viisuihin timmi tytseli, joka keikuttaa kankkuaan itämaisen maton tamppauksen tahdissa. Tänä vuonna on menty saman tien toiseen ääripäähän: amissiasuun pukeutunut pohjolasta peräisin oleva artisti vetää itsemurhanhimoista itkuvirttä. Kreikkaa pidetään tänä vuonna kai jopa jonkinlaisena suosikkina. Minä en ihan ymmärrä miksi. Videolla kuulen sentään hienot bassotehosteet laulun alla, mutta livenä nekään eivät pääse oikeuksiinsa. 

18. Islanti: Systur – Með Hækkandi Sól

Islannin Harmony Sisters. Kyllähän tasokas moniääninen laulu meitsiin aina tehoaa. Ihan jännästi country kohtaa pohjoisen mystiikan, ja islannin kieli kuulostaa kivalta. Jotain pientä kohokohtaa tämä laulu vain jää kaipaamaan, mutta vahvasti sinne päin kuitenkin!

19. Moldova: Zdob şi Zdub & Advahov Brothers – Trenuletul

Tässä on jo vahvaa yritystä sen riittävästi överiksi vetämisen suhteen. Kyllä yksi tällainen täytyy joka viisuissa olla!

20. Ruotsi: Cornelia Jakobs – Hold Me Closer

Yllätys yllätys, Ruotsi on vaihteeksi suuri suosikki. Ja ihmekö tuo, taas on taidokasta musiikkia tuotu eurooppalaisten iloksi. On hyvä sävellys, karismaattinen laulaja ja vahva tuotanto takana. Vähän tukevampaa koukkua kyllä tähänkin kaipailisin.

21. Australia: Sheldon Riley – Not The Same

Yksi tämän vuoden viisujen teemoista näyttää olevan "hyväksy itsesi sellaisena kuin olet". Ja sehän on arvokas sanoma, jota totta vie soisikin levitettävän maailmaan voimaannuttavien musiikkikappaleiden muodossa. Tämä vain ei valitettavasti ole sellainen. Voi harmi, minä niin olisin halunnut pitää tästä!

22. Iso-Britannia: Sam Ryder – SPACE MAN

Laulajan habituksen perusteella pelkäsin brittiläistä huumorinumeroa, mutta tämähän on musiikkia! Iso riski kyllä, että falsetit lässähtävät livenä, mutta jos homma skulaa yhtä hyvin kuin videolla, niin kyllä ihan diggaan!

23. Puola: Ochman – River

Ei voi ainakaan ylipirteydestä tai positiivisuuspelleilystä syyttää tätä(kään) viisua. Ylihidas miesballadi numero mones, mutta sellaiseksi ihan jees kuitenkin.

24. Serbia: Konstrakta – In Corpore Sano

Vähän vaikea päättää, onko tämä hypnoottinen vai puuduttava. Ainakin tässä on oma jujunsa, ja sehän on aina plussaa. Jos videon koira olisi päässyt lavalle, olisi ropissut lisää propseja!

25. Viro: Stefan – Hope

Viron Johnny Cash. Tämä on yksi omista suosikeistani. Laulussa on kiva melodia ja riittävästi esiin nouseva, jopa jossain määrin iskevä kertsi. Ja laulajalla on tosi kiva ääni (ja no, okei, eihän noissa ulkomusiikillisissakaan avuissa suuria puutteita ole - Viron seksikkäin mies, jolla on ukrainalaisia sukujuuria).

* * *

Kaikesta sarkasmista huolimatta toteaisin, että viisut ovat kehittyneet viime aikoina ihan hyvään suuntaan. Nyt on mukana paljon ihan oikeaa musiikkia - välillä parempaa, välillä huonompaa, mutta kuitenkin rehellisesti musiikiksi tehtyä musiikkia eikä sitä ylituotettua, laskelmoitua tuubaa, jota on vuosien mittaan kuultu jo ihan riittämiin.

Kuten todettua, näissä viisuissa ei liene jaossa kuin kakkossija Ukrainan jälkeen - minun veikkaukseni sen voittajaksi on Ruotsi, toiveeni puolestaan Viro. Illallapa tuo nähdään.