sunnuntai 18. marraskuuta 2007

Hymyä huulessa

Päätin sitten lähteä pikkujouluihin. Kävin perjantaina kampaajalla ja ajattelin, että olisi haaskausta vanua vain kotosalla, kun kerrankin oli tukkakin hyvin. Ja kylläpä tekikin hyvää irrottautua hetkeksi kaikista ahdistavista asioista! Katsoimme jalkapalloa, söimme hieman ja joimme hieman (no okei, ja sitten vielä hieman lisää), puhuimme paljon, pelasimme vähän Trivialia ja puhuimme paljon lisää.

Illallispöydässä virisi poliittinen keskustelu. Se olikin antoisa, kiihkeä ja kovaääninen, koska porukkaan mahtuu poliittisia kantoja ihan syvänsinisestä vihreän kautta tummanpunaiseen, mutta niin hyvien kavereiden kesken pystyy olemaan eri mieltä asioista ilman että tunnelma kiristyy. Itse olen kyllä oppinut hyvin varovaiseksi poliittisten näkemysten jakamisen suhteen ja nytkin yritin pitää kielen keskellä suuta ja suun supussa, mutta kuuntelin keskustelua silmät loistaen. Tajusin, etten ole aikoihin puhunut paljon muusta kuin lapsen jutuista - joko lapselle tai lapsesta - tai työhön liittyvistä aiheista, ja viime aikoina tietenkin kuolemaan, vainajaan ja kuolinpesän selvittelyyn liittyvistä raskaista asioista. Siksi nyt nautinkin täysin rinnoin keskustelusta, joka välillä liikkui ihan akateemisissa sfääreissä, jos kohta välillä meni ihan rehelliseksi hyväntahtoiseksi piruiluksikin. Nautin olostani suuresti.

Joo taidan minä olla vähän outo - ensin hehkutan suu idioottimaisessa virneessä, kun saan olla ihan yksin kotona ja tehdä illta pitkät töitä, ja sitten riemuitsen politiikan jauhamisesta.

Mutta aikansa kutakin. Viikonloppu on ollut aivan ihana ja rentouttava, mutta kyllä nyt on jo kova ikävä lasta ja koiraa. Nyt iloitsenkin sitten siitä, että kohta lähdemme hakemaan pikkuväenkin kotiin. Huomenna alkaa taas arki. Ankea, ankea arki. Mutta eiköhän siitä selvitä, onpahan nyt ainakin hieman lisävirtaa siinä suossa rämpimiseen.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hyvältä kuullosti sinun pikkujoulusi, niin oli minunkin. ;)
Tule toki kahville joku päivä, sinulle on varmasti aikaa. Pistähän vaikka tekstaria, kun hautajaiset ovat ohi ja olet valmis tulemaan.

Anonyymi kirjoitti...

Heh, hauska kuulla sinunkin näkemyksesi pikkujoulu(keskustelu)ista. Mua harmitti koko illan melko tavalla että en päässyt, mutta onhan tuossa ainakin yksi hyvä puoli - voi olla että verenpaine olisi noussut jonniiverran noissa poliittisissa keskusteluissa. Meillä ei kotona puhuta politiikkaa, ihan terveyssyistä, ilmeisesti ;)