Joulupukki on olemassa

...ja minä olen ilmeisesti tosiaan ollut aika kiltti kuluneen sesongin aikana. Palataanpas nimittäin tässä pari viikkoa sitten rustaamaani toivelistaan:

Uusi koti. Eikä tarttis edes ilmaiseksi antaa, voisin ihan käypäsen (pienehkön budjetin) hinnan maksaakin, kunhan vain löytyisi sellainen uudehko, toimivapohjainen, riittävän suuri ja riittävän hieno talo tästä jostain riittävän läheltä. Ei tarttis ihmeitä olla, kunhan nyt kolme tai mieluiten neljä reilun kokoista makuuhuonetta, iso ja järkevän mallinen olohuone (johon saa kulma-akvaarion ja mieluiten myös pianon), kodinhoitohuone (mieluiten omalla sisäänkäynnillä varustettu), iso eteinen, nätti keittiö, hyvä sauna, monta vaatehuonetta ja julmetusti muutakin varastotilaa. Eikä puupanelointia, muovimattoa eikä sinisiä pintoja, ainakaan sellaisia, joiden vaihtaminen tulisi liian kalliiksi. Ja suhteellisen rauhalliselta seudulta esikoulun, kaupan ym. palvelujen lähistöllä eikä kohtuuttoman kaukana miähen työpaikasta.

Kyllä! Hinta budjetissa. Erinomainen pohjaratkaisu, neljä reilun kokoista makuuhuonetta, iso ja järkevän mallinen olohuone, johon saa kulma-akvaarion ja pianon, kodinhoitohuone omalla sisäänkäynnillä, iso eteinen plus taivaallinen iso kuraeteinen siinä vieressä, nätti keittiö, kelpo sauna, julmetusti varastotilaa. Laadukkaat materiaalit, vain pari pientä makuasiaa fiksattavana. Rauhallisella pientaloalueella reilusti alle kilometrin matkan päässä esikoulusta, koulusta ja kaupasta, kymmenen kilometrin päässä miähen työpaikasta. Kyllä, me löydettiin talo! Me löydettiin täydellinen talo! Me ostettiin se talo!

Munankeitin.

Kävimme viikonloppuna kotikonnuillani isirakasta ja mummikultaa tervehtimässä. Saimme mukaamme kassillisen paketteja, joista yhden uskon kätkevän sisälleen tämän kyseisen turhakkeen. Ainakin siitä päätellen, että isukki etukäteen kysyi, mitä toivoisin, minä vastasin että munankeitintä, ja isukki sanoi että hieno juttu, hänpä hankkii sitten sellaisen.

Enemmän "sä oot niin ihana ja rakas äiti" -päiviä ja vähemmän "sä oot maailman tyhmin ja rumin äiti!" -päiviä.

Äsken mainitulla kotiseuturetkellä poika oli kertakaikkiaan valloittava, kiltti ja herttainen ja veikeä ja valloittava, hän esimerkiksi istuskeli kiltisti legoja rakentelemassa ysikymppisen mummini kanssa ties miten pitkään - luulen, että sen parempaa joululahjaa ei vanhus olisi voinut saada! Myöskin pappansa ja muiden paikallisten tuttavien kanssa poika seurusteli oikein asiallisesti, ja kylpylässäkin malttoi uiskennella reippaasti mutta kuitenkin niin rauhallisesti, ettei vaaratilanteita päässyt syntymään. Muuten poika on kyllä ollut hieman herkkänä viime aikoina, koska ajatus muualle muuttamisesta selvästikin kaihertaa pientä mieltä. Poika saa kuitenkin jatkaa nykyisessä päiväkodissaan kesään asti, joten totuttelu uuteen naapurustoon onnistunee pikkuhiljaa. Kovasti toivon, että niillä seuduin olisi paljon mukavia ikätovereita poitsulle leikkiseuraksi!

Sopivasti työaikaa, sopivasti lepoaikaa.

Tuntuisi juuri tällä hetkellä ainakin toteutuvan tuokin toive. Pahus vaan että unohtui se työmotivaatio listalta...

Valkeata joulua. Ja sopivasti lunta ja pikkupakkasia

Kyllä, oi kyllä! Tosin sen verran voisin tarkentaa, että -15 ei minun kirjoissani ihan pikkupakkasesta käy, mutta parempi tämäkin kuin se sysimusta kuraloskamoska.

Raffaelloja sainkin jo rakkaan ystävän luona kyläillessäni, niitä saapikkaita ja alushepeneitä pääsen varmaan katselemaan joulunjälkeisistä alennusmyynneistä ja sherryä miäs voinee tuoda vaikka jo huomiselta työmatkaltaan tuliaiseksi. Pianon hankin varmaankin ensi tilassa, jahka muut pelit & vehkeet on uudessa kodissa saatu viritettyä paikoilleen. Mistä tulikin mieleeni yksi kohta, joka harmillisesti unohtui edellisestä listastani: SingStar - uuteen kotiin tulee nääs ihan erillinen pelihuone eikä seinän takana ole ketään närkästymässä...

Jeh, olet kyllä eri reilu kaveri, joulupukki! Reilun viikon päästä nähdään - maailmanrauhaa odotellessa...