keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Sisäinen dialogi



Voisinpa olla kuin corgini. Käpertyä kerälle sohvannurkkaan ja vain olla pehmeä.

Mutta ei. On työpaineita, refluksi vaivaa, niska jumittaa, järisyttävä väsymys painaa ja viluttaa - t-viivalla ja ilman. Ja vanhetakin pitää, se ottaa oikeasti ihan tolkuttoman koville. Pitääkö miähelläkin juuri sinä yhtenä päivänä olla työmatka, että vielä ihan yksin pitää moisesta kamalasta koettelemuksesta selvitä. En ehkä kestä.

Nyt se pää pois perseestä nainen! Maailmassa on ihan oikeitakin murheita, on työttömyyttä, sairautta, hätää ja pelkoa vaikka minkä tasoista. Joo sinä olet huomenna päivän verran vanhempi kuin tänään, ja valtakunnassasi on aina vain kaikki oikeasti tosi hyvin, eikä kumpikaan em. asioista kuusta katsottuna edes erotu.

Leuka rintaan vain niin niskalihaksetkin venyy.


5 kommenttia:

Nollavaimo kirjoitti...

Voi ihanuus häntä kuonolaista ! <3

Careliana kirjoitti...

Kiitos Nollis! Tämä hän kuonolainen kyllä saa unohtamaan turhat murheet, ainakin hetkeksi aikaa. Huomasithan myös alemmassa kuvassa edustavasti retkottavan kielen!

Ajattelin muuten esimerkiksi juuri sinua Nollis, kohdassa "maailmassa on oikeitakin murheita". Ja itse asiassa kirjoitin blogiisi kannustavan ja myötätuntoisen viestin, mutta kun Blogger nykyään näyttää niin typerästi sen "kirjaudu ulos" -painikkeen lähempänä kirjoitusruutua kuin "Lähetä" -painikkeen niin tietysti ajatuksissani lähmäisin väärää namiskaa ja lensin pihalle koko Bloggerista enkä sitten viitsinyt naputella viestiäni enää uudestaan. Mutta siis, kovasti lämpimiä ja corginpehmeitä ajatuksia täältä sinne!

Nollavaimo kirjoitti...

Huomasin tietysti kielen ! :))

No, kyllä mäkin tiedän, että maailmassa on oikeitakin murheita myös mun näkökulmasta katsottuna. Ne vain unohtuvat, kun omat ovat lähempänä ja peittävät horisontin. Ja niinhän se pitää olla: ensin hoidetaan omat murheet ja sen jälkeen lähdetään pelastamaan maailma. :)

Kiitos ajatuksista. <3

- S - kirjoitti...

Ikäkriisi varmaan pitää vaan käydä läpi jos/kun sellainen iskee.
Mulla ei moista ole koskaan vielä ollut, joten en osaa oikein auttaa.

Mutta kaikesta huolimatta: hyvää syntymäpäivää! Ja kyllä se siitä. ;D

Koiruus on aina yhtä ihana. :)

Careliana kirjoitti...

Kiitos kiitos -S-! Minä kun en ihan täysin ollut selvinnyt vielä edellisestäkään tasakymppikriisistä... kai maar, jos nyt hakemalla hakee hyviä puolia, niin eipä nyt kuitenkaan tarvitse stressata siitä enää.