torstai 19. kesäkuuta 2008

Keskikesää

Taitaisi olla syytä välillä kirjoittaa duurissakin... Olenhan minä aika kauan kyllä ollutkin ihan kallella kypärin. Havahduin tähän toden teolla eilen, kun vanha (miespuolinen) luokkakaverini intoutui Facebookissa statusraporttieni perusteella kyselemään, haluaisinko ehkä jakaa huoleni hänen kanssaan, josko se vaikka keventäisi mieltäni. Pöllämystyttävää - emme ole 15 vuoteen vaihtaneet sanaakaan, ja nytkö hän haluaisi kuulla kaiken naistenvaivoistani (joita ne mieltäni painavat terveysongelmat siis ovat, kerrottakoon se nyt muillekin asiaan vihkiytymättömille)?!? Tyydyin vain kovasti kiittelemään huomaavaisuudesta ja huolenpidosta mutta pitämään kuitenkin murheeni omana tietonani.

Ja se omana tietona pitäminen koskekoon nyt ainakin toistaiseksi myös tätä blogia. Kerron sitten kun on jotain kerrottavaa. Ja se on sitten hyviä ja helpottavia uutisia, kyllä minä sen tiedän. Mitä enemmän asiaan perehdyn, sitä enemmän ja varmempaa tietoa saan siitä, että ei tämä kuolemanvakavaa ole.

Mikä tässä nyt kuolemanvakavaa olisikaan. On juhannus. Kannoimme mukanamme tänne anoppilaan n. 6 kg lihaa ja 150 eurolla Alkon antimia, mm. suosikkijuomaani Mumm demi-seciä eli aitoa samppanjaa. Luulisi noilla eväillä pärjäävän. Satoi tai paistoi - anoppilan rantaan on tämän kesän aikana kohonnut hieno ja hyvinvarusteltu grillikatos/huvimaja, jonka ikkunasta voi sitten näyttää juhannussateelle vaikka kieltä (tai jotain muuta vapaavalintaista ruumiinosaa...). Seurakin on mitä parhainta, se tuoreeltaan minun hienoisella avustuksellani toisensa löytänyt ihana ystäväpariskunta. Me daamit olemme päättäneet pukeutua mekkoon. Koska nyt on juhannus. Nyt on kesä, keskikesä! Kattokaa vaikka kalenterista jos ette lämpömittarin perusteella usko. Nih.

Hyvää juhannusta kaikille - ja Pöytälootassa sama runomuodossa.

1 kommentti:

Loviisa kirjoitti...

Kiitoskiitoskiitos! Molemmilta :)