maanantai 1. syyskuuta 2008

Räyh!

Nyt otti vähän hermo osumaa...

Meidän etupihallamme kasvaa tuija. Se on todennäköisesti istutettu heti talon valmistuttua, ja ehkä jotkut asukkaat ovat sitä oikein hoitaneet ja muotoilleetkin. Siinä vaiheessa kun me tähän muutimme, se oli joka tapauksessa kasvanut jo reilusti taloa korkeammaksi, holtittomasti rehottavaksi räähkäksi. Toki se varjostaa asuntoa mukavasti ja toimii hyvänä näköesteenä, mutta aika hirvittävä rehjakehan se kieltämättä on. Olen jo jo vuosikausia katsellut sitä sillä silmällä, että polttopuiksi joutaisi ja joku vähän järkevämmän kokoinen tilalle, mutta en vain ole saanut aikaiseksi tilata mitään ammattilaisia hommaa hoitamaan. Olemmekin sitten sinnikkäästi joka vuosi vähän napsineet alimmaisia oksia sieltä sun täältä niin, etteivät ne tuki kulkureittejä eivätkä muutenkaan aiheuta ylenpalttista häiriötä kellekään. Viimeksi nyt lauantaina miäs ja appiukko viettivät pitkän tovin puuta parturoiden.

Kyllä kannattikin!

Nimittäin tänään tuli sitten miähelle meili, että se tuija on päätetty kaataa pihatalkoissa huomenna, koska se osuu räystäisiin ja uhkaa lahottaa rakenteita jne yms yaddayadda blaablaa. Asia on kuulemma päätetty jo kesäkuisessa taloyhtiön hallituksen kokouksessa, mutta mitäs siitä nyt meille turhaan ilmoittelemaan, eiköhän me sitten huomata kun risupahanen katoaa ikkunan edestä. Mikä kaikkein huvittavinta, miäs kuuluu siihen hallitukseen, mutta hän joutui lähtemään kyseisestä kokouksesta vähän etuajassa pois. Mutta mitäs niitä kaikkia pikkujuttuja suotta mihinkään kokousmemoihin kirjaamaan... Eikähän me tietenkään mitään uutta puuta siihen tilalle haluttaiskaan, siksikin on tosi näppärää vetäistä se ketoon just näin syksyllä kun ei mitään voi enää istuttaakaan.

Muuten olisin siis pelkästään hyvilläni siitä, että se karahka nyt siitä lähtee ihan talkoovoimin, mutta olisko, olisko, tiedotuspuolessa ollut yhtään parantamisen varaa..? Vahvasti epäilen, että aktiivisin aloite tähän tekoseen on tullut tuolta toisen puolen naapuriltamme, jolle ei tunnu passaavan sitten yhtään mikään mitä me tässä elämässä teemme (eikä juur mikään muukaan mitä kukaan muukaan tekee, jos kuulopuheisiin on uskomista). Noh, odottakoon vaan, jahka me pitkän pimeän kylmän talven ajan täällä pienissä pääkoppasissamme haudomme, mitä siihen tilalle keksimmekään... Kiinan muurin pienoismalli piikkilangalla kuorrutettuna ehkä?

Uhh, nyt on syytä kiireen vilkkaa kipittää uudelle ihanalle sohvalle toljottamaan töllöä ja odottelemaan verenpaineen laskemista...

3 kommenttia:

Lappis kirjoitti...

Kyllä vielä voi istuttaa puita ja pensaita, ihan hyvin voi!

t. nimim. tänäänkin taimitarhassa

Lappis kirjoitti...

Ku niitä siis yleisesti ottaen just syksyllä nimenomaan istutellaankin.

Loviisa kirjoitti...

Istutuksista en mitään tiedä, mutta tulin silti sympatioimaan. Paitsi että onhan tässä tosiaan se hyvä puoli, että nyt siitä puusta pääsee sitten :) Tilalle sitten vaikka joku kiva pikku aita, jonka ympärille voi joulun aikaan kääriä hilpeiden joululaulurenkutusten tahtiin eri väreissä vilkkuvia valokaapeleita, vai mitä?