maanantai 1. joulukuuta 2008

Hei älä koskaan ikinä

Kaksi keskustelua samasta aiheesta:

Miäs: Mites olet voinut tänään?
Vaimo: Eipä kehumista; niska jumissa ja päätä särkee niin että korvissa vain humisee.
Miäs: Pitäis kyllä vähän kattella ja mallailla sitä uutta työtuolia, että sopiskohan siihen käsinojallinen, mistähän sellaisen saisi kokeeksi lainaan...

*

Lapsi: Äiti, sylkkyyn!
Äiti: Voi kun äiti ei nyt pysty kun on niska ja pää niin kamalan kipeä!
Lapsi: No mä haen sulle sen pussin ni sitte sulle tulee parempi olo!
(kipittää keittiöön ja palaa kiikuttaen kaurapussia, jota on nähnyt minun käyttävän ja kuullut kehuvan, että se auttaa)


Totta kai miähen lähestymistapa on järkevä ja hyvää tarkoittava; tietenkin on ehdottoman viisasta pyrkiä ratkaisemaan se ongelma, joka niskajumin ja päänsäryn todennäköisimmin aiheuttaa (eli kamalasta tuolinrohjosta johtuva epäergonominen työasento), mutta arvatkaapas huviksenne, kummastako keskustelusta tuli juuri sillä hetkellä parempi olo. Kenelle saan myydä sieluni varmistaakseni, että lapseni pysyy aina yhtä vilpittömän empaattisena eikä koskaan ikinä muutu kylmän kliiniseksi järki-ihmiseksi?

2 kommenttia:

Tanja A kirjoitti...

V on ihana poika!

Loviisa kirjoitti...

Hii :) Sulkkunen tuo teidän mukula. Ja niin, miesten lähestymistapahan on se, että ongelma pitää ratkaista, siihenhän tuo nuorempi isäntäkin toimillansa tähtäsi, vaikka joskus sitä kaipaisi vain silkkaa kuulijaa ja ymmärrystä.