Kuten juuri mainitsin, tykkään kovasti shoppailusta. Siksi olinkin mielissäni, kun pääsin ihan itsekseni tekemään viikonlopun ruoka- yms. ostoksia; varsinkin tämä yms-osasto kun on nimenomaan minun heiniäni. Siinä on kieltämättä puolensa, että käytännössä lähin iso ruokakauppa sijaitsee Suomen suurimmassa kauppakeskuksessa...
Kosmetiikkavarantoni kaipasivat täydennystä, näin hehkeimmän kesän päätyttyä kun ihokin on alkanut taas muistutella rasvauksen ja muun hoidon lisääntyneestä tarpeesta. Olen huokaisten joutunut tunnustamaan olevani jo siinä iässä, että enää ei ole lainkaan yhdentekevää, mitä marketin hyllyltä summassa napattua tököttiä sitä lärviinsä lääpii. Toisin sanoen olen tullut siihen ikään, että harvemmin alle satasen laskulla kosmetiikkaostoksista selviää, mutta onneksi niitä varantoja nyt ei sentään ihan viikoittain tai edes kuukausittain tarvitsekaan täydennellä. Otan sen itseni hemmotteluna - ei omaan hyvinvointiin sijoitettu pääoma nyt ihan tyystin hukkaan heitettyä ole!
Yleensä tykkään Stockmann Beautystä, sillä - totisesti täysin päinvastoin kuin saman firman paikallisen tavaratalon kosmetiikkaosastolla!!! - siellä saa aina tosi hyvää palvelua: heti kun ovesta sisään astuu, joku kysyy, voiko olla avuksi, ja se apu onkin yleensä sangen asiantuntevaa. Lisäksi se Stockmann Beauty sijaitsee näppärästi markettia vastapäätä, joten sinne on helppo piipahtaa ihan sivumennen vaan ruokaostosten ohella. Tällä kertaa minulla oli kuitenkin paljon muitakin käyntikohteita, joten päätin testata kauppakeskukseen jokin aika sitten ilmaantuneen Sokos Emotionin tarjonnan (suht. aktiivinen bonusten kerääjä kun olen).
Tarvitsin silmänympärysvoiteen ja ripsivärin. Edellinen silmänympärysvoiteeni (Biotherm) ei ollut sopinut minulle lainkaan, sen jäljiltä silmänympärykseni olivat tavallistakin kuivakammat ja kutisevat. Kuten aikaisemmin mainitsin, olen ihan fiksoitunut Diorin kosmetiikkaan, joten olin jo etukäteen päättänyt valikoida myös silmänympärysvoiteen tällä kertaa tutusta ja turvallisesta hyllystä. Ja mitä näinkään heti liikkeen ovella: valtavan banderollin, joka mainosti Diorin silmänympärysvoidetta huimalla alennuksella, yli 40 euroa ovh:ta edullisempaan hintaan! Minähän tietysti sipsutin riemuissani suoraan päätä Diorin hyllylle, etsin sitä tarjousrasvaa, en löytänyt, mutten sitä sen enempiä ihmetellyt, tarvitsinhan joka tapauksessa myyjän apua, koska olin aikeissa ostaa myös sitä ripsiväriä (Diorshow on ehdoton valintani jo monen vuoden ajalta), jota ei omin avuin saa laatikosta edes käydä tönkimään.
Aikani odottelin, havaitsin, että liikkeessä oli ilmeisesti kaksi myyjää, jotka molemmat olivat varattuja muiden asiakkaiden palvelemiseen, minuun ei kukaan ehtinyt/viitsinyt kiinnittää minkäänlaista huomiota (joo, story of my life kosmetiikkakaupoissa!). Lopulta kyllästyin odottelemaan, päätin tehdä niitä muita ostoksia ensin ja palata ostamaan rasvani ja ripsarini sitten paluumatkalla kohti markettia.
Muissa kaupoissa olikin sitten parempi onni: löysin pojalle fleecetakin, jollaista hän nimenomaan tarvitsikin, tarroja synttärijuhlien aarrepussukoihin, itselleni kengät, jollaisia nyt tietysti aina nimenomaan tarvitseekin... Jätin ne uudet päheet syyskävelykenkäni saman tien jalkaani ja kopsuttelin uuteen yritykseen kosmetiikkakauppaan.
Ovella hieraisin silmiäni: ihan varmasti siinä oli silloin reilua puolta tuntia aikaisemmin ollut se minua korkeampi banderolli siitä Dior-voidetarjouksesta - mutta ihan varmasti sitä ei ollut siinä enää! Tällä kertaa molemmat myyjät olivat kassalla rahastamassa edellisiä asiakkaitaan, joten parkkeerasin päättäväisesti jonon jatkoksi ja vuoroni tultua tiedustelin hämmentävästi hävinneestä tarjouskampanjasta. "Jooei se ei oo tän päivän kampanja, se oli eilen... mutta on se vieläkin jonkinlaisessa tarjouksessa, katsotaas..." Kävi ilmi, että tämän päivän hinta rasvalle oli sitten parikymmentä euroa alle ovh:n. Mielessäni kyllä pyörähti muutama naseva kaneetti siitä, että jos heti liikkeen ovella kirkuu valtavankokoinen mainos tarjouksesta, niin kylläpä hyvään asiakaspalveluun kuuluisi siihen hintaan tuote myydä, vaikka sitten kyse olisikin vain siitä, että kyseinen mainos on unohdettu ottaa ajallaan pois - ja vielä (suorastaan varsinkin!) siinäkin tapauksessa, että asiakaspalvelun täydellisen puutteen takia asiakas ehtii poistua kaupasta ja hänen palatessaan on mainos hoksattu poistaa. Mutta koska olen tällaisissa asioissa aika onneton nahjus, suostuin mukisematta pulittamaan voiteesta sen korkeamman hinnan (joka, mind you, ei tosiaankaan ihan pikkurahaa ollut!). Sainpa sentään kaupan päälle päheen Dior-meikkilaukun, jossa oli matkakokoinen ripsiväri, meikkivoide ja luomiväripaletti (voi lääh, olen ihan hulluna Diorin luomiväripaletteihin, minulla on niitä useampi, vaikka käytän luomiväriä keskimäärin kolme kertaa vuodessa). Mutta joo, jatkossa taidan kuitenkin pysyä sen toisen S-alkuisen kosmetiikkapuljun asiakkaana.
Niin tai näin, kaikesta huolimatta ostosreissu kävi sangen hyvästä terapiasta taas kerran. Kaksi tuntia siihen aikaa meni, ja rahaa vähän enemmän kuin välitän ajatella - mutta sainpa hyvää mieltäkin kyllä sen edestä! Tässähän suorastaan hymyilyttää, ja sellaista ei ole ihan hetkeen tapahtunutkaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti